Vuoden Lotta
Lotta Svärd Säätiö on vuodesta 2007 alkaen nimennyt Vuoden Lotan. Vuoden Lotaksi voidaan valita lottatyössä ansioitunut henkilö tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toiminut suomalainen nainen. Nimitys voidaan myöntää myös kriteerit täyttävälle yhteisölle.
Nimitys julkistetaan vuosittain Lotan päivänä 12.5. järjestettävässä juhlatilaisuudessa. Vuoden Lotta palkitaan arkkitehti Marja Hämäläisen suunnittelemalla numeroidulla Lottakorulla sekä kunniakirjalla.
Vuoden Lotta 2024 – Eva Lintunen
Eva Lintunen liittyi Kuusankosken Lotta Svärdin Voikkaan paikallisosastoon vuonna 1939. Talvisodan aikaan hän toimi pikkulottana tehden sidontatarpeita kenttäsairaaloihin ja joukkosidontapaikoille. Välirauhan aikaan hän suoritti lottien peruskurssin ja viestikurssin. Lottalupauksensa hän antoi Voikkaan kirkossa.
Ensimmäiselle lottakomennukselle Lintunen lähti Miehikkälän Metsämuurolaan, missä hän hoiti puhelinkeskusta. Juhannuksena 1944 koulutuskeskus siirrettiin Kokemäelle ja viestilotat kotiutettiin. Lintunen palasi Kouvolaan ja sai välittömästi uuden komennuksen kenttäpostikonttoriin ja edelleen Raili-nimistä puhelinkeskusta hoitamaan. Rauhan tultua työ jatkui vielä jonkin aikaa, sitten lotat kotiutettiin.
Lintusella on neljä ammattia: kansakoulunopettaja, käsityönopettaja, jalokiviasiantuntija ja metsuri. Viimeisimmän ammatin hän opiskeli päivätyöstä eläkkeelle jäätyään. Jalokiviä ja metsänhoitoa hän harrasti yhdessä edesmenneen puolisonsa kanssa tämän viimeisiin vuosiin saakka. Yhdessä ja erikseen he voittivat lukuisia metsäkilpailuja.
Vuoden Lotta 2023 – Alli Korva
Alli Inkeri Korva (os. Torvinen) syntyi 1.12.1922 Patokoskella. Perheeseen kuului isä, äiti, isoveli, isosisko sekä kaksi pikkuveljeä.
Korva kävi kansakoulua, missä hän tutustui pikkulottatoimintaan. 17 vuotta täytettyään hän siirtyi lottiin. Ensimmäinen tehtävä oli muonittaa ja huoltaa sotaan lähteviä sotilaita suojeluskuntatalolla Patokoskella.
Korva toimi jatkosodan aikana ilmavalvonnassa Rovaniemen maalaiskunnan Meltauksen paikallisosastossa. Lapin sodan aikana hän työskenteli Raahen lottatoimistossa. Työt päättyivät 23.11.1944, kun tuli tieto Lottajärjestön lakkauttamisesta. Korva valmistui Raahen opettajaseminaarista yläkansakoulun opettajaksi.
alli Korva avioitui opettaja Onni Korvan kanssa ja sai tämän kanssa kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Nyt perheeseen kuuluu myös yhdeksän lastenlasta ja yksitoista lastenlastenlasta.
Vuoden Lotta 2022 – Kaarina Alvajärvi
Siiri Kaarina Alvajärvi on eläkkeellä uskonnon lehtorin virastaan ja hän asuu Turussa. Alvajärvi toimi vuoden 1944 elo-syyskuussa Helsingin Kaarelassa valonheitinpatterissa valonheitinlottana.
Kaarina Alvajärvi (o.s. Ravantti) syntyi 10.6.1922 Uusikirkko Tl:ssä ja muutti sieltä vanhempiensa kanssa Sortavalaan ja edelleen evakkona Lokalahteen. Alvajärvi päätti liittyä lottiin veljensä kaaduttua 20-vuotiaana Kollaan taisteluissa vuonna 1941. Alvajärven piti kuitenkin käydä lukio-opintonsa loppuun ja hän pääsi varsinaisiin lottatöihin vasta vuonna 1944.
Valonheitinlotan valinta Vuoden lotaksi vuoden 2022 poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa korostaa suomalaisen naisen osallistumista maanpuolustukseen koko itsenäisyytemme ajan.
Vuoden Lotta 2021 – Aira Samulin
Aira Samulin liittyi pikkulottiin kahdeksan vuotiaana. Pikkulotissa hän oppi erilaisten varusteiden huoltamista ja valmistamista, ruuanlaittoa sekä kääreiden sitomista. Samulin työskenteli lottana ja pikkulottana myös suojeluskunta- ja lottapiirin kansliassa apulaisena. Siirryttyään lotaksi 17-vuotiaana hän aloitti Päämajan lääkintäosaston toimistossa.
Vuoden Lotta 2020 – Aila Salo
Aila Salo (o.s. Hollming) liittyi Koiviston kauppalan kyläosaston yhteyteen perustettuihin pikkulottiin vuonna 1937. Elokuussa 1939 järjestettiin Koivistolla sotaharjoitukset, joihin osallistui parikymmentä tuhatta miestä. Aila Salo toimi sotaharjoitusten aikana lähettinä viestijaostossa.
Talvisodan ja välirauhan aikana Aila osallistui ahkerasti rintamasotilaiden varusteiden huoltamiseen ja täydentämiseen. Eräänä pikkulottien tehtävänä oli sivellä vernissaa kenttälakanoihin. Tarkoitus oli tehdä sotilaille kosteutta eristäviä lakanoita, kun muovia tai kumilevyjä ei ollut saatavissa ja teltoissa jouduttiin lepäämään pelkällä maapohjalla.
Kesäkuussa 1942 Aila Salo osallistui Vehkalahdessa Lottajärjestön järjestämälle viestikurssille. Yhteensä kuusi tyttöä Koiviston ja Haminen pikkulotista muodosti viestikurssilla alaikäisten erikoisryhmän, johon tietenkin myös Aila kuului. Kurssilla opeteltiin muun muassa lentokonetyyppitunnistusta, sääoppia ja kenttäpuhelimen käyttöä.
Vuoden Lotta 2019 – Aune-Leea Huotari
Aune-Leea Huotari toimi talvisodan aikana lääkintälotan tehtävissä sotasairaalassa Kajaanissa.
Jatkosodassa Aune-Leea Huotari oli lottakomennuksella Kajaanin sotasairaalan yhteyteen sijoitetussa Puolustusvoimien veripalvelussa. Varsinkin hyökkäyssodan aikana työ veripalvelussa oli kiireistä. Veripalvelussa lääkintälottien tehtävänä oli pyörittää veripulloa verenluovutuksen aikana. Lisäksi lääkintälotat kuljettivat verta kenttäsairaaloihin ja joukkosidontapaikoille.
Sotien jälkeen erityisen tärkeäksi Aune-Leea Huotari on kokenut Rintamanaisten toiminnan. Hänen ryhdikäs olemuksensa totuttiin näkemään lukuisissa edustustilaisuuksissa vuosikymmenien ajan.
Vuoden Lotta 2018 – Airi Nieminen
Airi Nieminen liittyi Lottajärjestön lääkintäjaostoon vuonna 1941. Helmikuussa 1942 Nieminen lähti ensimmäiselle lottakomennukselleen Varkauteen, jossa hän työskenteli sotasairaalassa. Komennus kesti saman vuoden syyskuuhun, jonka jälkeen Nieminen palasi siviilityöhönsä Juvan kunnansairaalaan. Samalla Nieminen suoritti Lottajärjestön lääkintäjaoston iltakurssin.
Marraskuussa 1942 lottakomennus vei Airin Kuusamon Kurkijärven saksalaiseen sotasairaalaan. Työ parakkisairaalassa korven keskellä oli äärimmäisen vaativaa. Potilaiden kiitollisuus, esimiesten tuki ja lottasiskojen keskinäinen luja yhteishenki auttoivat kuitenkin jaksamaan.
Rintamatunnuksen Airi sai vuonna 1980, jonka jälkeen hän liittyi Valkealan sotaveteraaneihin. Lisäksi Airi oli Kymenlaakson Rintamanaisten perustajajäseniä ja kuului sen hallitukseen aina yhdistyksen lakkauttamiseen saakka.
Vuoden Lotta 2017 – Ritva Tuulos
Talvisodan syttyessä Ritva Tuulos (o.s. Aalto-Setälä) oli 15-vuotia. Koska Raumalla ei ollut Lottajärjestön pikkulottatoimintaa, oli hän partiolaisten mukana avustamassa sotasairaalassa. 17-vuotiaana Tuulos liittyi Lottajärjestöön.
Jatkosodan aikana Tuulos suoritti kahden kuukauden radiosähköttäjän kurssin Sorjan Lottaopistossa Karkussa. Tuulos ehti toimia jatkosodassa sekä muonituslottana että radistin tehtävissä. Lottatoimien ohella Tuulos kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1943.
1990-luvulla Tuulos oli aktiivisesti mukana perustamassa Porin Lottaperinneyhdistystä ja toimi sen puheenjohtajana 20 vuoden ajan. Lisäksi hän kuului Suomen Lottaperinneliiton hallitukseen.
Vuoden Lotta 2016 – Maija Kitinoja
Maija Kitinoja liittyi Lottajärjestön Isonkyrön paikallisosastoon vuonna 1936 ja suoritti lääkintä-, keräys- ja kanslialottakurssit.
Talvisodan aikana Kitinoja toimi ilmavalvontalottana ensin Isonkyrön kirkon tornissa ja sitten kotikylänsä Tervajoen lakkineulomon katolle rakennetussa vartiokopissa.
Jatkosodan aikana Kitinoja työskenteli sidontapaikan esimiehenä Tervajoella. Hänen perheensä koti tarjosi myös muonitusta evakoille.
Myöhemmin sotien jälkeen Kitinoja oli aktiivisesti mukana Isonkyrön Lottaperinneyhdistyksen toiminnassa muun muassa hallituksen jäsenenä.
Vuoden Lotta 2015 – Aura Aumo
Aura Aumo liittyi Lottajärjestöön ennen talvisodan syttymistä ja talvisodan aikana hän työskenteli synnyinseudullaan Rääkkylässä Lottajärjestön varusjaoston tehtävissä. Satojen sotilaiden vaatteet kuljetettiin rintamalta Rääkkylään pestäväksi ja korjattavaksi.
Jatkosodan alkaessa Aumo oli Suomenlinnassa rannikkotykistössä esikunnan emäntänä. Vuosina 1941-1944 Aumo työskenteli Lottajärjestön muonitusjaostossa, toimipaikkana oli Laatokan rannalle rakennettu upseerikerho.
Kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua, joutuivat lotat muiden mukana perääntymään toimipaikoistaan. Aumokin lähti muiden lottien kanssa kävellen kohti Impilahtea, kyytiä kun ei ollut. Impilahdessa Aumo palveli esikunnan emäntänä aina syyskuussa solmittuun välirauhaan asti.
Vuoden Lotta 2014 – Helvi Frick
Helvi Frick liittyi Lottajärjestön pikkulottiin vuonna 1932. 15-vuotiaana hän suoritti Lottajärjestön lääkintäkurssin. Lottalupauksen Frick antoi vuonna 1935 ja talvisodan aikana hän oli lottakomennuksella lääkintätehtävissä Matkaselässä. Frick työskenteli Matkaselän rautatieasemalle perustetulla ensiapuasemalla.
Jatkosodan alettua Frick työskenteli lääkintälottana Oulun sotasairaalassa. Tämän jälkeen lottakomennus vei Frickin Karjalan Kuokkaniemeen, Äänislinnaan ja Puujoelle.
Sotien jälkeen Helvi Frick oli aktiivisesti mukana Hämeenlinnan sotilaskotiyhdistyksen –ja Hämeenlinnan Rintamanaisten toiminnassa. Hän oli myös mukana perustamassa vuonna 2004 Hämeenlinnan seudun Lottaperinneyhdistystä, jossa toimi aktiivisesti muun muassa varapuheenjohtajan roolissa.
Vuoden Lotta 2013 – Marjatta Usva
Marjatta Usva toimi talvi- ja jatkosodan aikana Kaatuneiden Evakuoimiskeskuksessa eli KEK:ssä.
Kaatuneiden Evakuoimiskeskuksessa työskennelleiden lottien tehtäviin kuului riisua vainajat, puhdistaa heidän haavansa, pukea ja asettaa vainajat arkkuihinsa viimeistä kotimatkaa varten.
Kirjuri keräsi kaiken mahdollisen tiedon vainajasta huoltokirjaan ja otti talteen yksityisomaisuuden kuten sormukset, kellon ja kirjeet.
Sotien jälkeen Usva on vaalinut lottien muistoa ja henkistä perinnettä pitämällä esitelmiä eri puolilla Suomea ja ulkomailla. Usva on saanut lukuisia kunnia- ja ansiomerkkejä arvokkaasta työstään.
Vuoden Lotta 2012 – Elisabeth Rehn
Elisabeth Rehn toimi Lottajärjestössä pikkulottana kotipaikkakunnallaan Mäntsälässä vuosina 1943-1944. Pikkulottapukunsa Rehn on lahjoittanut Lottamuseolle. Puku on on esillä museon päänäyttelyssä Lotan tarina – Vaadi aina enin itseltäsi.
Nimeämällä Elisabeth Rehnin Vuoden Lotaksi 2012 Lotta Svärd Säätiö haluaa kunnioittaa kaikkien pikkulottien työtä niin kotirintamalla kuin sotatoimialueellakin. Kotirintamalla pikkulotat muun muassa osallistuivat varushuoltoon ja avustivat sankarihautajaisissa. Sotatoimialueelle lähetettiin varttuneempia pikkulottia, jotka toimivat muun muassa muonitustehtävissä ja avustivat sotasairaaloissa.
Vuoden Lotta 2011 – Aune Rahola
Talvisodan aikana Aune Rahola toimi viestilottana Tampereella. Raholan työtehtäviin kuului puheluiden vastaanottaminen ja välittäminen eteenpäin. Pilvisinä päivinä ja lumisateella, kun ei ollut pelkoa pommituksista, Rahola tovereineen lähti Tampereen asemalle muiden lottien avuksi muonittamaan Karjalasta saapuvia evakkoja.
Vuonna 1941 Rahola suoritti Lottajärjestön radistikurssin ja syksyllä 1942 hän lähti lottakomennukselle Laatokan rannalle Viteleen. Työtehtäviin kuului salasanomien vastaanottaminen radiokeskuksessa. Kesällä 1943 Rahola palasi Tampereelle ja toimi siellä Lottajärjestön Tampereen paikallisosaston johtokunnassa.
Sotien jälkeen Rahola on osallistunut vapaaehtoiseen sotilaskotiyhdistystoimintaan tiiviisti yli 50 vuoden ajan. Lisäksi Rahola on kuulunut pitkään Lotta Svärd Säätiön hallitukseen.
Vuoden Lotta 2010 – Riitta Uosukainen
Lotta Svärd Säätiö valitsi Vuoden 2010 Lotaksi Riitta Uosukaisen. Valinnan perusteena oli Uosukaisen aktiivisuus lottaperinteen puolesta puhujana. Hän on puhunut lukuisissa lottaperinnetilaisuuksissa niin yksityishenkilönä kuin valtiovallan edustajanakin.
Kun ministeri ja sittemmin eduskunnan puhemies on kannustanut lakkautetun Lottajärjestön jäseniä tulemaan rohkeasti esiin ja kertomaan tarinansa, on sillä ollut valtava merkitys niin lakkautetun Lottajärjestön jäsenille kuin lottaperinnetyölle.
Vuoden Lotta 2009 – Raili Malmberg
Raili Malmberg on tullut tunnetuksi tapakulttuurin vaalijana sekä monen valtakunnallisen naisjärjestön vaikuttajahahmona. Hän toimi pitkään Koululainen- ja Kotiliesi-lehtien päätoimittajana.
Malmberg on tehnyt aina 1980-luvulta lähtien tarmokkaasti töitä lakkautetun Lottajärjestön jäsenten hyväksi ja vuosina 2004-2007 hän toimi myös Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtajana.
Vuoden Lotta 2008 – Hilda Laasonen
Hilda Laasonen kuului Lottajärjestön Viipurin piirin Tienhaaran paikallisosastoon. Laasoselle on jäänyt erityisen hyvin mieleen hetki, jolloin pikkulotta Hildaa alettiin kutsua lotta Laasoseksi.
Hilda Laasonen toimi vuosina 1939-1943 Lottajärjestön muonitusjaostossa kanttiininlottana. Hän oli lottakomennuksella Itä-Karjalassa muun muassa Laguksen joukkojen mukana.
Sotien jälkeen Hilda Laasonen toimi kansakoulunopettajana, yleisaineiden opettajana ja koulun johtajana. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Laasonen omistautui Lottajärjestön Viipurin piirin arkistoaineiston keräämiselle ja tallentamiselle. Tämän työn puitteissa syntyi myös julkaisu Viipurin lottien YH ja talvisota. Lisäksi Laasonen on kirjoittanut lotta-aiheesta lukuisia lehtiartikkeleita.
Vuoden Lotta 2007 – Tellervo Hakkarainen
Tellervo Hakkarainen liittyi Lottajärjestön Kurun paikallisosastoon vuonna 1938. Ennen talvisodan syttymistä hän suoritti Syvärannan Lottaopistossa muonituskurssin.
Talvisodan aikana Hakkarainen työskenteli Lottajärjestön keskusjohtokunnan toimistossa ja keskusvarastolla Luumäellä. Hänen tehtäviinsä kuului avustaa Karjalankannakselta evakuoituja siviilejä ja ohjata eteenpäin palvelukseen saapuneita lottia.
Jatkosodan alkaessa Hakkaraisesta tuli yksi Rajatoimiston päällikön Annikki Nissisen lähimmistä työtovereista. Muonitustarkastaja Hakkaraisen tehtävänä oli Rajatoimiston lottakanttiinien toiminnan kehittäminen. Useiden satojen lottakanttiinien verkosto ulottui aina Hangosta Petsamoon ja Ahvenanmaalle.
Tellervo Hakkarainen oli mukana perustamassa Työmaahuoltoa, jonka toimitusjohtajana hän toimi vuosina 1946-1973. Talousneuvoksen arvo Tellervo Hakkaraiselle myönnettiin vuonna 1991.