Viljanen Hilja
Hilja Viljanen osallistui jatkosotaan muonitus -ja lääkintälottana, suorittaen rintamapalvelusta mm. Rukajärvensuunnalla.
Hilja Viljanen (o.s. Martikainen) syntyi perheensä nuorimmaiseksi Nurmeksessa Haapapurolla sijaitsevalla tilalla tammikuussa vuoden 1918 aikana, jolloin punaiset ja valkoiset kävivät taistelua Suomen hallinnasta. Hän kävi Porokylän kansakoulun ja myöhemmin keskikoulua yhteislyseon tiloissa.
Kun Hilja oli toistakymmentä, veti Hiljan lottana toiminut sisko myös Hiljan lottatoimintaan mukaan.
Viljanen osallistui jatkosotaan muonitus -ja lääkintälottana, suorittaen rintamapalvelusta muun muassa Rukajärvensuunnalla. Hilja muistelee, että rintamalla piti asua korsussa ja ruoan ollessa vähissä piti tyytyä pienempiin annoksiin, kun kaikille ei aina riittänyt tarpeeksi. Lottien tehtävä rintaman tuntumassa oli kuljettaa rintamalle ruokaa ja lääkkeitä:
”Kyllä me koitettiin kaikkensa panna, että jokainen saisi sen mitä piti välttämättä saada.”
Hiljaa ei myöskään pelottanut sodassa:
”Ei olisi siitä mitään tullut jos olisi pelottanut. Se oli sen aikaista työtä, jota piti tehdä, mukava oli kiertää ja auttaa niitä ihmisiä, jotka oli hätää kärsimässä.”
Hiljan mielipide sodasta on seuraavanlainen:
”Maata pitää puolustaa, että saisi olla ja asustaa kaikessa rauhassa, se kuuluu asiaan. Toivottavasti ei enää tule sotaa, on entisessäkin muistelemista. Rikkoutuu vain meidän kaunis Suomi. Kyllä lotta-ajat muistaa niin kauan kunnes arkkuun pannaan, sitten ne häviää, mutta se on sitten sen ajan murhe.”
Kuvassa Hilja Viljanen Pälkjärvellä, Pälksaaren sairaalan portailla, missä toimi jatkosodan aikaan sotasairaala.
Lotta-kokemuksiaan ja ajatuksiaan sodasta Viljanen on jakanut Nurmeksen perinnetoimikunnan dokumentaarisessa videosarjassa Nurmeksen naisia sodassa. Videoiden tekijä on Mikko Rautiainen, Nurmeksen perinnetoimikunnan pj. Videot ovat katsottavissa Nurmeksen kaupungin Youtube-kanavalla.
