Siirry sisältöön
Kerttu luonnossa lottapuku päällään.

Vihavainen Kerttu

Lotta MuonitusjaostoToimisto- ja viestijaosto

Kerttu Vihavainen työskenteli aluksi Armilan ensiapuasemalla ja kaasukursseilla; myöhemmin hän toimi muonituslottana.

Kerttu Tellervo Vihavainen (o.s. Aarrevuo, ennen Jänis) syntyi 08.10.1918 Lappeessa. Hän kävi Lappeenrannan yhteiskoulussa viisi luokkaa vuosina 1929-1934, jonka jälkeen hän suoritti Joutsenon Tapiolan emäntäkoulun ja Lahden kansankorkeakoulun vuosina 1935-1937. Vuonna 1938 hän aloitti Hämeenlinnan alakansakouluseminaarin. Koulunkäynti jouduttiin kuitenkin keskeyttämään 8.10.1939, kun seminaari otettiin sotilaskäyttöön, minkä seurauksena oppilaat hajaantuivat eri tahoille. Osa liittyi Lotta Svärd -järjestöön kuten Kerttu, mutta työtä saatettiin tehdä myös konttoristeina, ompelijoina, ammuslataamojen työläisinä sekä siirtoväenhuollon ja väestönsuojelun apulaisina.

Lotta-Svärd järjestöön Kerttu liittyi Lappeenrannassa vuonna 1940. Hän työskenteli aluksi Armilan ensiapuasemalla ja kaasukursseilla; myöhemmin hän toimi muonituslottana HRR:ssä, eli Hämeen Ratsurykmentissä, jossa ruokittiin noin 5 000 reserviläistä. Etelä-Saimaan suorittamassa haastattelussa 30.11.1997 Kerttu muistelee:

”Yhteiskoulun kellarissa toimi sotasairaalan keittiö. Vahtimestarin asunnon hormin ympärille oli muurattu patoja, joissa lotat keittivät ruokaa haavoittuneille. Keittiö säilyi vahingoittumattomana koko talvisodan ajan, vaikka helmikuun kovissa pommituksissa rautaovet vääntyivät ja rappaukset tippuivat patoihin ruoan sekaan”.

Keskeytynyt seminaari jatkui Hämeenlinnassa lokakuun alussa vuonna 1940 ja päättyi 17. toukokuuta 1941, jonka jälkeen Kerttu sai jälleen pakata lottareppunsa. Kesäkuussa hän sai näet komennuksen ja siirtyi Puolustusvoimien ajoneuvolautakunnan sihteeriksi toimistotehtäviin, joita suorittaessaan Kerttu vieraili muun muassa 11. syyskuuta 1941 vasta vapautuneessa Viipurissa tarkastamassa käyttökelpoisia ajoneuvoja. Tilanne muuttui, kun Kerttu sai viransijaisuuden Peltolan kansakoululta. Lottatyötä hän teki edelleen koulupäivien jälkeen kommendanttivirastossa, kunnes sai toistaiseksi voimassaolevan vapautuksen Iida-äidin sairastuttua vakavasti. Viransijaisuutta Peltolassa kesti vuoden 1942 toukokuuhun ja elokuussa Kerttu sai opettajan pestin Taipalsaaren Sammaljärven koululta. Lokakuun 27:ntenä päivänä hän puolestaan siirtyi Lotta Svärdin Taipalsaaren Saikkolan kyläosastoon, joka oli perustettu maaliskuun ensimmäisenä päivänä samana vuonna.

Kerttu avioitui kansakoulunopettaja Väinö Vihavaisen kanssa vuonna 1942. Aviopari työskenteli Taipalsaaren Sammaljärven koululla vuoteen 1947 saakka, jonka jälkeen he jatkoivat yhdessä opetustyössä Sulkavan Kaipolan koululla. Vuosina 1967-1975 Kerttu opetti Tuusulan Riihikallion koululla, josta hän siirtyi Sulkavan Mäntysen koulun johtajaopettajan virkaan, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1978. Eläkepäivänsä Kerttu vietti Sulkavalla ja poistui keskuudestamme vuonna 2010, 92-vuoden ikäisenä. Lottana maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä Kertulle myönnettiin talvi- ja jatkosodan muistomitalit.