Valtonen Eila
Eila Valtonen toimi kotirintamalla lottana Mouhijärven paikallisosastossa.
Eila Kyllikki Valtonen (o.s. Kyönä) syntyi marraskuun 17. päivänä 1924 Mouhijärvellä Tupurlanjärven maisemissa Kyönän tilalla. Hän oli Anna ja Lauri Kyönän esikoinen.
Punaruskeatukkainen Eila sai 2,5-vuotiaana pikkusiskon Hilkan. Sisarukset keksivät monenlaista leikkiä yhdessä naapurin ja sukulaislasten kanssa. Eila oli jo hyvin varhain talon töissä mukana.
Kyönän talo oli toiminut Porin läänin jalkaväkirykmentin henkikomppanian kersantin sotilasvirkatalona. Eilan isoisä Abraham Adolf Karlsson oli tullut Tyrväältä Kyönän talon vuokraajaksi vuonna 1875. Sitten vuonna 1933 Eilan isä Lauri Kyönä osti tilan valtiolta.
Lauri-isäntä oli tarmokas, aikaansaava ja edistyksellinen Kyönän talon isäntä. Anna-emäntä oli perheen sydän. Anna o.s. Keskinen oli Penttilän talosta Mouhijärven Lampisilta ja käsityökoulun käynyt.
Eila-tytär aloitti koulunkäyntinsä kuunteluoppilaana kiertokoulussa, jota pidettiin hänen kotitalossaan. Kansakoulun Eila kävi Häijäässä, yhteiskoulun Laviassa ja lukion Nokialla asuen kouluajan kyseisillä paikkakunnilla. Viikonloppumatkat kotiin järjestyivät Laviasta Keto-Seppälän tai Saarikon linja-autolla. Nokialta Eila matkusti junalla Karkkuun Nohkuan pysäkille, josta hän kulki kotiin hevoskyydillä.
Ripille Eila pääsi Lavian kirkossa syyskuussa 1940. Lavian yhteiskoulusta hän sai päättötodistuksen vuonna 1941.
Eila oli lapsesta asti eläinrakas. Hän oli myös kokenut ratsastaja. Hänen isällään oli parhaimmillaan 6–7 komeaa hevosta. Eila teki mielellään reki- ja kärryajeluja. Erityisen rakas oli viisas ori Tähti. Tähti osasi tulla pysäkiltä kotiin yksinkin ja kolkuttaa talon ulko-ovea, mikäli kukaan ei ollut tallilla.
Eila Kyönä toimi kotirintamalla lottana Mouhijärven paikallisosastossa. Mouhijärven Lotta Svärd yhdistys oli perustettu maaliskuussa 1920. Eila on muistiinmerkinnyt, että aloitti ”koelottana” 6.5.1942. Kolmen kuukauden koeajan kuluttua seurasi sääntökuulustelu. Esteri Teeri kuulusteli Eilalta säännöt. Tämän jälkeen Eila sai luvan hankkia lottapuvun ja lottaneulan. Mouhijärven kirkossa vannottiin juhlallisesti lottalupaus.
Eilan arkistoissa on säilynyt kaksi paikallisosaston kirjettä. Toinen kirje on kesältä 1943. Kirjeessä ilmoitetaan Mouhijärven seurakunnan sankarihaudan hoitoryhmät kesällä 1943. Elokuun 9:stä 15. päivään sankarihaudan hoitoryhmän ryhmänjohtajana toimii Eila Kyönä ja muut jäsenet ovat Oili Ollila, Linnea Lähdeniemi ja Esteri Tomi. Ryhmän on ”huolehdittava kukkien kastelusta, pidettävä heinä lyhyenä ja siistinä, samoin käytävät puhtaina.”
Paikallisosaston johtokunta kirjoitti kirjeessään 28.6.1944 lotta Eila Kyönälle, että on ”määrännyt teidät lotta Elli Ollilan kanssa huolehtimaan pitäjäämme muuttaneen siirtoväen sekä henkisestä että aineellisesta huollosta Rienilän, Hermalan ja Valkaman kylien alueella. Kirjeessä ohjeistetaan, että siirtoväen luona on käytävä henkilökohtaisesti, rohkaistava heitä vaikealla kärsimystiellään Jumalan voimaa rukoillen”. Kirjeen allekirjoittajina olivat puheenjohtaja Siviä Kilkka ja sihteeri Helmi Tupala johtokunnan puolesta.
Etelä-Satakunnan piiri antoi sota-aikana leivän leipomisen armeijaa varten Pori-Tampere-rautatien läheisyydessä sijaitseville lottayhdistyksille. Näin Kyönän talossa Anna-äiti ja Eila osallistuivat leivän leipomisurakkaan. Aluksi armeijan hapanleipä piti leipoa nelikulmaiseksi taloihin annetun nelikulmaisen muotin avulla. Leivän muoto osoittautui huonoksi ja hankalaksi. Niinpä Kyönällä ja muissa taloissa ruvettiin leipomaan tavanomaista pyöreää leipää.
Lottajärjestöllä käynnistyi tyttötyö, Mouhijärvellä vuonna 1932.
Eila osallistui lottana myös ilmavalvontaan Ryömälän vuoren ja Uotsolan ilmavalvontatorneissa. Eila muisteli, kuinka kipusi Ryömälän vuoren ilmavalvontatorniin omalla vuorollaan. Jos tuli jotain tiedotettavaa niin tornista oli kavuttava alas ja juostava läheiseen taloon soittamaan. Uotsolan ilmavalvontatornissa oli puhelin valvojien käytössä.
Viipurin maalaiskunnasta kotoisin oleva Unto Valtonen oli tullut perheensä mukana evakkona Mouhijärvelle Salmin kylän Simulan taloon. Eila ja Unto avioituivat ja asettuivat asumaan Kyönän tilalle ja viljelivät tilaa. Unton suvun karjalaisyhteydet säilyivät tiiviinä ja vahvoina.
Maatilan töiden ja perheen rinnalla Eila ehti toimia sijaisopettajana Karkussa Nohkuan koulussa vuosina 1948 ja 1951. Mouhijärvellä Salmin koulussa hän toimi opettaja Eila Makkosen sijaisena keväällä 1949. 1960-luvulla Häijään koulun johtokunnan kokouksiin Eila ajeli mukavasti vuosimallin 1961 ”pappatunturilla”.
Eila Valtonen kuoli 22.08.2020.