Välimaa Laija
Laija Välimaa toimi pikkulottana Kuhmalahdella.
Laija Välimaa os. Kankaanpää syntyi 8.2.1927 Kuhmalahdella.
Laija Välimaan vanhemmilla Marja ja Vihtori Kankaanpää oli maatila Kuhmalahdella. Laija oli yhdeksästä lapsesta nuorin. Kolme vanhempaa sisarta: Martta, Lempi ja Maija, toimi sota-aikana lottina ja kolme veljeä oli myös rintamalla. Sotaa kesti ja kesti. Äidillä oli kova huoli kun kuusi lasta oli sotatoimissa. Onneksi kaikki selvisivät hengissä ja vahingoittumatta.
Laija liittyi pikkulottiin vanhempien siskojensa jalanjäljissä. Iida Mattila johti lottatoimintaa Kuhmalahdella. Laija oli kylän ainoa pikkulotta. Hän kutoi sukkia ja lapasia ja sodan aikana keksittyjä kypäränsuojuksia, joiden tekemisessä oli vaikeutena saada ne pysymään metallisen kypärän päällä. Laijan kutomukset menivät rintamalla oleville omille sisaruksille. Paketteihin laitettiin myös korppuja.
Sodan loppupuolella Laija meni opiskelemaan konttoriopistoon ja vähän myöhemmin Aitoon Kotitalouskouluun missä hän joutui auttamaan muita kankaan rakentamisessa. Häntä harmitti kun näin omat työt kärsivät. Pöytäliinoja ja hetekan peittoja valmistui kangaspuilla. Pellavaa ja villaa sai omalta tilalta mutta muita lankoja hankittiin vaihtamalla ne sianlihaan. Samalla tavalla saatiin hankittua polkupyörään kumit ja kumisaappaita. Puuvillaiset loimet haettiin Tampereelta.
Laija kertoi itse: ”Mies, Tauno Välimaa löytyi 13.1.1948 kodin eteisestä. Tauno oli tullut Kuhmalahteen karjalaisille maita pilkkomaan. Hän tuli serkkuni Kalevi Rantasen kanssa kysymään tietä muonitustaloon. Siinä sähköttömässä eteisessä serkkuni tokaisi, että nyt on sulle tullut mies. Vilkaisin ovenraosta ja sanoin, että syön ennen karvalakin kuin tota huolin. ”
Karvalakki jäi Laijalta kuitenkin syömättä. Heidät vihittiin 1951 ja he saivat kaksi poikaa. Tauno oli töissä Hämeen-Uudenmaan Liiton meijerikoneen hoitajana. Laijasta tuli ensin meijeriapulainen. Kun Lopen Osuuskaupalla avattiin työmaaruokala, Laija pääsi sinne kotiruokaa tekemään. Riihimäellä Karan kahvilan Karavaanissa hän toimi sitten keittäjänä eläkkeelle siirtymiseen asti.
Kasteessa Laija oli saanut nimekseen Laina. Kirkkoherra Raimo Virekunnas suostui lisäämään Laija nimen vuonna 1992 niin, että nimestä tuli Laija Laina Kyllikki. Nimi lisättiin koska Laija ei halunnut olla koko ikäänsä ”velkana”. Lempi-sisko sen Laija nimen keksi.
Laija toimi ahkerasti Riihimäen Rintamaveteraanien naisjaoston sihteerinä ensin 10 vuotta ja vuoden tauon jälkeen viisi vuotta lisää. Hän toimi myös SMP:n naisjaoston johtokunnassa. Järjestötoimintaan kuului paljon myyjäisiä, ulkomaan matkoja, tanssiaisia ja mökkeilyä.
Harrastuksiin kuului aina käsityöt. Vielä toissa vuonna Joulusta Vappuun syntyi 50 villasukkaa. Parsimisesta se alkoi.
Haastattelu 7/2024 Vicki Koskela