Toikka Kaija
Kaija Toikka toimi pikkulottana Vehkalahdella.
Kaija Helmi Toikka (os. Posti) syntyi 21.9.1929 Vehkalahdella.
Kaijan maanviljelijä isä kuului suojeluskuntaan ja äiti lottajärjestöön, Kaija itse liittyi pikkulottiin vuonna 1942. Myös hänen sisarensa Linnea kuului pikkulottiin. Pikkulottana Kaija teki töitä lottien mukana ja he tekivät muun muassa paketteja tuntemattomille sotilaille. Kaijan kotona paketteihin leivottiin mukaan korppuja, kudottiin lapasia, joihin piti ommella etusormi erikseen aseen laukaisua varten, sekä villapipoja, joihin piti jättää kasvoille aukko ja taas kaulalle lisäpituutta suojaksi.
Lisäksi Kaija oli muonittamassa kansakoululla ensimmäisiä evakkoon lähtijöitä, jotka jatkoivat sitten matkaansa länteen. Hyvien laulutaitojensa vuoksi Kaija pääsi esiintymään Vehkajärven lottien juhlaan. Juhlaa varten hän opetteli kaksi laulua; Joutsen ja Oi kun nukkua saisin kerran. Hänen esityksestään pidettiin niin paljon, että hänet kutsuttiin laulamaan myös Kymenlaakson lottien juhliin Haminaan. Tätä juhlaa varten hänelle teetettiin oma pikkulottapuku, jonka mallina käytettiin hänen äitinsä lottapukua. Naapurin isäntä vei hänet Haminaan esiintymään, koska Kaijan oma isä oli sodassa. Kaijan lauluesitys sai koko yleisön liikuttumaan ja se sai suuresti kiitosta. Tästä esiintymisestä Kaijalle jäi oma pikkulottapuku, jota muilla kylän tytöillä ei ollut.
Molempien sotien jälkeen, kun sotilaita vähitellen kotiutettiin rintamalta, majoittui Kaijan perheen kotiin noin kolmekymmentä sotilasta. Sotilaat nukkuivat ison tuvan lattialla vierivieressä. Osa sotilasta oli myös heinätöissä tilalla, kun Kaijan isä ei ollut vielä palannut rintamalta. Kaijan äiti pesi sotilaiden pyykkiä Kaija sekä Kaijan sisko apunaan.
Nuoresta iästään huolimatta oli Kaijan pakko tehdä työtä; kylvää, niittää, ajaa lantaa pellolle, seivästää viljoja, leikata rukiit sirpillä yms. Koko perhe osallistui kaikkiin maatilan töihin.
Sodan jälkeen ja lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen tuli kaikki lottapuvut hävittää. Tämä lottapukujen hävittäminen on harmittanut Kaijaa jälkeenpäin.
Kaija avioitui Veikko Toikan kanssa vuonna 1948 ja he saivat kolme lasta. Kaija jatkoi työskentelyä sukunsa vanhalla maatilalla, joka oli ollut suvun hallussa jo vuodesta 1588 saakka.