Tiainen Siiri
Siiri Tiainen toimi lottana ilmavalvonnassa ja muonituksessa.
Halusin täyttää paikkani silloisessa Suomessa. Aika oli sellainen, että jokainen suomalainen nuori oli tarpeellinen isänmaalleen.
Näin Siiri totesi muistellessaan kesää 1941.
Siiri Tiainen (os. Kiesiläinen) syntyi 20.7.1922 Savitaipaleella. Hän liittyi 19-vuotiaana kesällä 1941 jatkosodan alkaessa kylän muiden tyttöjen kanssa Lotta Svärdiin. Hän kuului Savitaipaleen paikallisosaston Heituinlahden kyläosastoon. Siirin sotaretki alkoi kotirintamalta ilmavalvonnasta Savitaipaleen Hyrkkälässä, josta tuli tammikuussa -42 komennus Karjalan kannakselle Ihantalaan. Ihantalan ilmavalvontatorni oli avaralla paikalla, kahden korkean männyn väliin rakennettu kolmion mallinen lava, johon noustiin jyrkkiä tikkaita pitkin. Tehtävät alkoivat olla tuttuja ja aika kuluin nopeasti. Saman kevään huhtikuussa Siiri sai siirron Muolaan Kyyrölään lähelle pommitettua kreikkalaiskatolista kirkkoa, jonka lähistöllä olevissa ehjiksi jääneissä pikku mökeissä lotat asuivat. Ilmavalvonta jatkui Kyyrölän IVAK:in tornissa kesäkuuhun asti, jolloin Siiri sai työloman kotiin. Maalaistalon vanhin lapsi oli suurena apuna kotona heinätöiden aikaan.
Syksyllä ilmavalvontalotan työ jatkui hetken aikaa kotirintamalla, mutta mieli teki rintamalle ja Siiri saikin helmikuussa 1943 komennuksen Koiviston Saarenpäähän Rannikkotykistön koulutuskeskukseen muonitustehtäviin. Siiri on muistellut heidän laittaneen ruokaa noin 500:lle koulutettavalle yhdessä keittiömiesten kanssa. Ruoassa ei aina ollut hurraamista ja toisinaan voikin oli paksussa homeessa, mutta homeet pois – kaikki kelpasi elintarvikepulan aikana. Muonituslotan työ päättyi ja Siiri siirtyi puhelinkeskukseen Saarenpään kasarmiin. Asemasodan aika oli rauhallisempaa. Siirin kotona sijaitsi kylän puhelinkeskus, joten työ keskuspöydän ääressä oli tuttua. Kerran Siirin ollessa työvuorossa noin 60 pommikoneen laivue lensi Helsinkiä pommittamaan ja siitä johtuva kauhea jyrinä tärisytti kasarmia vaikka puhelinkeskus sijaitsi sen kellarissa. Työt Saarenpäässä jatkuivat kesän -44 suurhyökkäykseen asti. Kesäkuun 17. päivän vastainen yö oli rauhaton ja lotat valvoivat keittäen korviketta. Päivän tullen heidät siirrettiin mantereelle, josta lotat yhdessä haavoittuneiden kanssa evakuoitiin Aranda-laivalla viime hetkillä Haminaan. Laivan irrotessa laiturista kello 12 yöllä oli rintamalinja jo kolmen kilometrin päässä. Kahden tunnin kuluttua oli Koivisto menetetty. Laiva saapui turvallisesti Haminaan, josta Siiri pääsi hetkeksi kotiin Savitaipaleelle. Loppukesällä tuli siirto Säkkijärvelle puhelinkeskukseen, jossa työt jatkuivat syyskuuhun rauhan solmimiseen asti. Säkkijärven jäädessä Neuvostoliitolle luovutettavalle alueelle tuli viimeinen komennus Vihdin Nummelaan, jossa Siiri oli siihen saakka kunnes järjestö lakkautettiin marraskuussa 1944.
Kotimatkalle lähdettiin lottamerkeistä riisutussa puvussa. Puvun kangas hyödynnettiin tarkkaan ja viimeiseksi siitä tehtiin housut ensimmäiselle lapselle. Komennustodistukset ja jäsenkirja yhdessä hihanauhan kanssa paloivat kotona kammarin uunissa, mutta onneksi lottaneula, valokuvat ja ennen kaikkea tarinat säilyivät.
Siiri avioitui syksyllä 1947 naapurikylään tehden elämäntyönsä kuuden lapsen äitinä maatalon emäntänä. Siirille on myönnetty rintamatunnus sekä lottamuistomitali.