Terä Anna
Anna Terä toimi lottana lääkintäjaostossa Joensuussa.
Anna Terä (1874–1954, o.s. Rytkönen) syntyi maanviljelijäperheeseen Kempeleessä. Hän jatkoi keskikoulun jälkeen opintojaan Sortavalan diakonissalaitoksen sairaanhoitajakurssilla. Valmistuttuaan hän avioitui ja muutti Joensuuhun. Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Anna Terä oli mukana vapaaehtoistyössä järjestäen mm. sidontakursseja.
Terä kuului Joensuussa Linnan lotat -ryhmään, joka avusti suojeluskuntapiirin esikuntaa. Hän toimi Joensuun piirin sihteerinä vuosina 1921–1927. Terä aloitti Pohjois-Karjalan piirin (vuoteen 1927 Joensuun piiri) puheenjohtajana vuonna 1929.
Anna Terä oli henkilö, jonka ratkaisut eivät aina olleet lottajärjestön ohjesäännön mukaisia. Hän neuvotteli piirinsä kenttäsairaalahankkeelle erillisvaroja valtiovallalta ja hankki sairaalavarusteita vastoin sovittuja toimintatapoja. Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta ei hyväksynyt näin omavaltaista menettelyä ja puheenjohtaja Fanni Luukkonen nuhteli Terää ankarasti.
Anna Terä oli tunnettu puhuja, joka sydänviastaan huolimatta oli aina valmis lähtemään puhujamatkoille. Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta lähetti Terän esim. vuonna 1922 kahden kuukauden esitelmäkierrokselle Joensuun, Mikkelin ja Viipurin piirien alueille puhumaan lottatyön tärkeästä merkityksestä. Piirijohtokunnan tilastojen mukaan Terä piti lottajärjestön ensimmäisten kymmenen vuoden aikana 958 puhetta ja toimi opettajana sekä luennoitsijana lukuisilla eri kursseilla. Hänen puhujalahjojaan käytettiin hyväksi myös mm. raittiustyössä, marttatoiminnassa ja politiikassa.
