Tanskanen Kaarina
Kaarina Tanskanen toimi lääkintälottana.
Lapsuus
Lahja Kaarina Tanskanen (os. Hyvönen) syntyi perheensä esikoisena Helsingissä 1920. Hänellä oli kaksi sisarta, Sinikka ja Anja sekä veli Juhani. Äiti Ida oli kotirouva ja isä Emil oli vaatturi.
Perhe muutti Kuopioon Kaarinan ollessa kouluikäinen. Sopeutuminen uuteen kotikaupunkiin oli haastavaa: hän puhui stadin slangia ja oli shokissa kun ei ymmärtänyt savon murteesta ympärillään mitään. Kouluaan hän kutsui ylpeästi Tipulaksi (Kuopion suomalainen tyttökoulu ja tyttölyseo, nyk. Kallaveden Lukio). Kaarina kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1941.
Lottatehtävät
Kaarina Hyvönen liittyi Lotta Svärdiin joulukuussa 1939, Talvisodan alussa. Varmaa päivämäärää ei tiedetä. Hän toimi lääkintälottana ja antoi lottalupauksensa 7.1.1941. Oletettavasti hän toimi koko lotta-aikansa Kuopiossa Lottien toipilaskodissa ja sotasairaalassa nro 20.
Kaarina kertoi pyykinpesusta sota-aikana:
” vesi oli niin kylmää että piti pitää taukoa pesusta koska käsiä alkoi särkeä niin kovasti. Mutta veri lähtee parhaiten kylmällä vedellä”
Myöhemmät vaiheet
Kaarina meni naimisiin sotaveteraani, diplomi-insinööri, opettaja Kalevi Tanskasen kanssa 8.7.1945 Kuopiossa. Asuessaan Helsingissä he saivat kolme lasta: kaksoset Liisa ja Pekka sekä kuopus Paavo. Perhe muutti usein, asettuen lopulta Etelä-Pohjanmaalle missä lapset kävivät lukion.
Kaarina teki pitkän uran osastonhoitajana Alavudella Kuivasjärven sairaalassa (Alavuden B-sairaala) Etelä-Pohjanmaalla. Sodan kokemukset antoivat hänelle voimaa ja taitoa työskennellä mielisairaalassa pitkäaikaishoitoa vaativien potilaiden kanssa.
Lapsenlapsia syntyi kuusi. Eläkevuosiksi pari muutti Kuopioon, missä kesät Hietasalon saaren mökillä olivat loman kohokohtia lapsenlapsille. Seurana oli musta labradorinnoutaja Poppe.
Kaarinan sydäntä lähellä
Kaarina oli taitava leipoja ja ruoanlaittaja ja innokas lukija. Kirjastossa käytiin viikottain! Jalkapallon seuraaminen oli intohimoista; lauantaiset valioliigan ottelut katsottiin televisiosta aina. Hänellä oli viherpeukalo sekä viherkasveille että puutarhan hoidolle. Kaarina piti tiiviisti yhteyttä kurssitovereihinsa sairaanhoitajaopinnoista. Juuri kurssitovereiden kanssa hän kierrätti kirjoja ja kävi kahviloissa.
Kaarina puhui myös sujuvaa saksaa läheistensä yllätykseksi
Kaarina nukkui pois huhtikuussa 2006. Hänen hautakivessään on lottamerkki, joka kertoo hänen työstään sodan aikana. Hänen läheisensä ovat hänestä hyvin ylpeitä. Hän kantoi sodan kokemukset hiljaisella sisulla ja arvokkuudella.
Lapsenlapsi Maria Iho on toimittanut esittelyn Lottagalleriaan.