Svinhufvud Ellen
Ellen Svinhufvud oli Lotta Svärd -järjestön kunniajäsen.
Ellen Svinhufvud (os. Timgren) syntyi Turussa 23.12.1869. Ennen naimisiin menoaan Ellen Timgren auttoi isäänsä, hovioikeudenneuvos Gustaf Timgreniä kirjoittamalla puhtaaksi Turun hovioikeuden pöytäkirjoja. 17-vuotiaana Ellen Timgren kihlautui Pehr Evid Svinhufvudin kanssa ja naimisiin pari meni vuonna 1889. Myöhemmin pariskunnalle syntyi kuusi lasta.
Useiden muuttojen jälkeen Svinhufvudin perhe asettui Luumäelle Kotkaniemen kartanoon. Sitä ennen Ellen Svinhufvud oli toiminut hammashoitajana Helsingissä. Kotkaniemessä rouva Svinhufvud keskittyi kanankasvatukseen, puutarhanhoitoon ja posliininmaalaukseen. Vuosina 1912-1916 Kotkaniemessä pidettiin myös täyshoitolaa.
Toinen sortokausi merkitsi Pehr Evind Svinhufvudin uralle käännettä, joka näytti merkitsevän päätepistettä. Svinhufvud toimi jälleen perustuslaillisten ajatustensa puolesta ja kieltäytyi vuonna 1914 tunnustamasta Venäjän kansalaista Konstantin Kasanskia Suomen prokuraattoriksi, tämän seurauksena Svinhufvud erotettiin tuomarinvirasta. Svinhufvud kieltäytyi eroamasta, jolloin hänet vangittiin ja karkotettiin Siperiaan. Ellen Svinhufvud saattoi miehensä Siperiaan ja teki sinne kaksi muutakin matkaa 1914 – 1917, kun tämä oli siellä karkotettuna.
Pehr Evind Svinhufvudin paluu Suomeen tuli mahdolliseksi Venäjän helmikuun vallankumouksen seurauksena, maaliskuussa 1917. Kansalaissodan aikana perhe joutui jälleen erilleen. Ellen Svinhufvud piileskeli Helsingissä eri paikassa kuin miehensä, joka pääsi maaliskuussa pakenemaan ensin Tallinnaan ja sitten Berliiniin.
Pehr Evind Svinhufvud palasi maan tärkeimpiin poliittisiin tehtäviin vuonna 1930 tultuaan kutsutuksi pääministeriksi. Seuraavana vuonna hänet valittiin Suomen presidentiksi. Svinhufvud toimi Suomen presidenttinä vuosina 1931-1937. Ellen Svinhufvud tunnettiin presidentinlinnan emäntänä luonteva ja hyväntuulinen. Hänen aikanaan ryhdyttiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsumaan entistä enemmän myös puolisoita.
Pehr Evind Svinhufvud oli suojeluskuntalainen ja hänen puolisonsa Ellen svinhufvud oli lotta, joten presidenttiparin suhtautuminen Lottajärjestöön oli erittäin myötämielinen. Kesällä 1931 presidenttipari oli mukana Helsingin lottapäivillä. 1932 Lottajärjestö kutsui Ellen Svinhufvudin kunniajäsenekseen. Tultuaan valituksi kunnialotaksi Ellen Svinhufvud esiintyi usein edustustilaisuuksissa lottapuvussa.
Presidenttikauden jälkeen Svinhufvudien elämä asettui Kotkaniemeen. Ellen Svinhufvud menehtyi Luumäellä 24.8.1953.
Kuva: Sortavalan lottapäivät vuonna 1933. Etualalla oikealla Lotta Svärd -järjestön kunniajäsen Ellen Svinhufvud.