Sarnama Irja
Irja Sarnama toimi lottana johtotehtävissä Helsingissä ja Pyhtäällä.
Irja Salli Maria Sarnama o.s. Lipasti syntyi 27.9.1905. Seinäjoella Niemistön koululla opettajaperheeseen, johon syntyi tyttö neljän pojan jälkeen. Perheeseen syntyi vielä 4 poikaa. Irja oli siis 8:n poikalapsen keskellä ainoa tyttö.
Jo kouluaikana Seinäjoella hän perusti Seinäjoen Vesattaret -nimisen naisten voimisteluseuran v. 1923. Myöhemmin hän perusti naisvoimisteluseuroja myös Ilmajoelle, Koskenkorvalle, Kurikkaan ja Jalasjärvelle.
Naisten maanpuolustustyö näkyi mm. Seinäjoella jo v. 1918. Silloin alkoi venäläisten sotilaiden aseistautuminen ja Seinäjoesta tuli koko Etelä-Pohjanmaan vapaaehtoisten joukkojen kokoontumispaikka. Samana vuonna oli Mannerheim matkalla junalla Helsingistä Vaasaan. Seinäjoella oli pysähdys ja kahvitauko. Irjan äiti hoiteli muonitusta rautatieasemalla ja Irja-tyttö sai tarjota toisen kupillisen kahvia Mannerheimille. Mannerheim kiittäessään ruoasta ja kahvista sanoi, että täälläpäs on ”pikkulottakin” työssä. Irja-tyttö oli 12-vuotias. Seinäjoella ruvettiin noiden Mannerheimin sanojen jälkeen muonitustöissä olevia kutsumaan ”lotiksi”. Irjan äiti Fanny oli perustamassa ja puheenjohtajana kunnes virallinen päätös lottajärjestön perustamisesta saatiin. Seinäjoen lotat olivat varmaan ensimmäisten joukossa liittymässä perustettavaan järjestöön.
Muutettuaan Helsinkiin v. 1935 Irja liittyi lottiin ja kävi erilaisia kursseja. Erään tällaisen Tuusulan lottakurssin päättäjäisissä oli mukana Mannerheim. Tämä kiitti sotilaskodin kukkakoristelua juhlasalissa. Kurssilaiset olivat jo aamuviideltä hakeneet kukkia läheiseltä niityltä ja todella koko suuren salin seinät kukilla koristelleet. Kurssin lähtöjuhlassa Irja piti puheen. Puhe oli nähtävästi kovin isänmaallisuutta esille tuovaa, koska itse kurssin johtaja Fanni Luukkonen kiitti Irja-lottaa kauniista puheesta.
Naimisiin mentyään Irja muutti Pyhtäälle v.1939 liittyen Pyhtään lottiin. Hän perusti Munapirtin saaren tytöille pikkulottayhdistyksen. Ehdotti myös Etelä-Kymenlaaksoon perustettavaksi omaa pikkulottapiiriä. Irja oli sen puheenjohtajana sekä isojen lottien urheiluohjaajana. Hän hiihti Etelä-Kymenlaakson lottien koko maata käsittävissä kilpailuissa 4×5 km hiihdoissa ankkuriosuuden. Se oli kolmas voitto hopeisesta Fanni Luukkosen lahjoittamasta taulusta.
Kun lottajärjestö lakkautettiin, taulu luovutettiin Irjalle. Hän kuului Etelä-Kymenlaakson lottien keskusjohtokuntaan ja toimi myös Pyhtään lottien puheenjohtajana kaksi vuotta, kunnes koko järjestö lakkautettiin.
Pyhtäällä Munapirtin saarella oli ilmavalvontatorni. Irjan tehtävä oli hankkia saaren lotat vartiotehtäviin. Itse hän oli myös tornissa vahdissa muiden lottien mukana. Oli surullista katsoa, kun eräänkin kerran venäläinen pommittajalaivue lähestyi Helsinkiä. Hätäsanoma oli kuitenkin kiireellisesti ilmoitettava: ”Nyt lähestyy kuusi konetta käsittävä lentue.” Omaa saartammekin pommitettiin, sillä saksalainen sairaalalaiva oli piilossa saaren toisen rannan läheisyydessä.
Sodan loputtua Irja muutti perheineen Vähäänkyröön keskikoulun tyttöjen voimistelun, urheilun ja terveysopin opettajaksi. Vuonna 1950 Hänet valittiin Riihimäen kauppalan nuoriso-ohjaajaksi, josta työstä hän jäi eläkkeelle. Irjan työ Riihimäellä oli hyvin monipuolista. Hänen aloitteestaan saatiin Riihimäelle Askarteluohjaajaopisto. Vuonna 1961 hän perusti Riihimäen Kansantanssijat, joka on edelleen voimissaan. Opetusministeriö luovutti hänelle Suomen Urheilun hopeisen ansiomitalin. Tasavallan presidentiltä hän sai v.1981 Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin. Hän oli vuoden 1982 Vuoden Riihimäkeläinen. Vuonna1992 Vapaussoturien Huoltosäätiö myönsi hänelle Sinisen Ristin. Liikuntaneuvoksen nimen ja arvon myönsi tasavallan presidentti v.1997.
Irja Sarnama oli suomalaisen naisyleisurheilun uranuurtajia ja Suomen menestynein veteraaniurheilija SM- ja MM-tasolla. Varsinaisella aktiiviuralla kuulan, keihään ja korkeuden SM- sekä SE -nainen. Hän oli mukana naistemme ensimmäisessä olympiajoukkueessa Berliinissä v.1936. Veteraaniurheilu-ura jatkui 90-vuotiaaksi asti. Mitalit, 134 kpl, ovat Suomen urheilumuseossa Helsingissä.
Irja Sarnaman moninainen työ riihimäkeläisten hyväksi huomioitiin v. 2022 Riihimäen kirjastoon perustetun perinnehuoneen seinälle asetettujen viiden vaikutusvaltaisimman riihimäkeläisen kuvien joukkoon ainoana naisena.