Siirry sisältöön
Salli navetan kulmalla

Salovaara Salli

Pikkulotta

Salli Salovaara toimi pikkulottana Antreassa.

Salli Vappu Helena Salovaara (os. Nieminen) syntyi 27.4.1930 Mäntyharjulla.                     

Mäntyharjulainen maanviljelijäpariskunta Hilja ja Eino Nieminen hankki maatilan Antrean pitäjästä 1939.  Perheeseen kuului viisi lasta, joista Salli oli keskimmäinen. Talvisodan puhjettua samana syksynä evakkotaival toi perheen Karhumäen taloon Tammelaan Teuron kylään.

Välirauhan aikana muutettiin takaisin Antreaan 1942. Toinen taloista ja navettarakennus olivat säilyneet ehjinä. Maatalossa riitti töitä niin vanhemmille kuin lapsillekin.

Vanhemmat olivat isänmaallisia ja äiti oli lotta ja isä patisti tytärtään liittymään Lotta Svärd -järjestöön. Salli liittyikin Antrean pikkulottiin 12-vuotiaana ja oli toiminnassa mukana 1942-44. Lotat kokoontuivat Talikkalan kansakoululla Antreassa aina sunnuntaisin. Pikkulottien tehtävänä oli leikata lakanoista suikaleita side- ja kääretarpeisiin. Isommat tytöt myös steriloivat ne silittämällä kuumilla rautasilitysraudoilla. Kaikki kylän 8-10 tyttöä osallistuivat kukin voimiensa mukaan. Välillä leikittiin ja laulettiin ja saatiin isänmaallista kasvatusta.

Toinen evakkotaival 1944 toi perheen lopulta Riihiviidan kartanoon Haapahuhtaan Riihimäelle. Sinne perustettiin maatila ja rakennettiin uusi kotitalo ulkorakennuksineen ja elämä jatkui. Lottapuku jäi Karjalaan.

Salli oli töissä Sukkulassa kutojana 1949-1951 kutoen mm. pöytäliinoja, joista yksi oli nytkin salin pöydällä. Pomo oli tiukkana. Puolison, maanviljelijä Tauno Salovaaran, Salli löysi Ryttylän Työväenyhdistyksen tanssilavalta. Häät vietettiin 1953 ja Salli meni emännäksi Äijänkallioon. Lapsia he saivat kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Taunon äiti asui heidän kanssaan 21 vuotta, elämänsä loppuun asti.

Salli kävi kolme vuotta Riihimäen tyttölyseota ja sen jälkeen suoritti Kotitalouskoulun Jokioisten Minkiöllä.

Harrastuksena Sallilla oli ryijyjen teko. Hän oli mukana maatalousnaisissa ja diakoniapiirissä emännäntöiden ohessa. Hänet tunnettiin ”hetipuheisena karjalaistyttönä” ja hän on edelleenkin hyvin vilkas.

Haastattelu Vicki Koskela

Kuva navetan nurkalta.