Saarinen Eila
Eila Saarinen toimi pikkulottana Kurussa.
Eila Saarinen (os. Koski) syntyi Kurussa vuonna 1926 ja menehtyi vuonna 2007. Eila liittyi Lotta Svärd -järjestön tyttöosastoon Kurussa vuona 16. helmikuuta vuonna 1941 ollessaan hieman alle 14-vuotias.
Eilan tytär muistelee:
”Äiti kertoi olleensa mukana erilaisissa tapahtumissa ja käsityöilloissa. Hän oli neulonut rintamalla olleille veljilleen pitkiä sukkia ohuesta villalangasta. Äiti oli taitava ja nopea neuloja koko ikänsä ja tämä varmaan johtui siitä, että hän oli nuorena (ennen lottiin liittymistä jo) osallistunut sotilaiden sukkien tekemiseen. Toisinaan he repivät lakanakangasta ja tekivät siitä rullia sotasairaalaa varten. Hän oli hyvin pettynyt siihen, että ei voinut liittyvä varsinaisiin Lottiin ikänsä puolesta, vaikka olisi kovasti halunnut osallistua auttamiseen enemmänkin. Yksi veljistä oli kaatunut Metsäpirtin Taipaleella vuonna 1940 eli vajaata vuotta ennen kuin äitini liittyi pikkulottiin. Äiti ei puhunut kovin paljon pikkulotista minun ollessani lapsi ja se johtui luultavasti siitä, miten lottajärjestöön suhtauduttiin vielä silloin. Myöhemmin kuitenkin kävimme Lottamuseossa ja muistan äitini liikuttuneen kyyneliin saakka tutustuessaan näyttelyyn.”
Eila muutti jossain vaiheessa Jyväskylään veljensä Aarne Kosken luo. Aarne oli ennen sotaa ollut osuuskaupan johtajana Petsamossa, ja Eila oli ollut myös siellä vuoden veljentyttärensä seurana. Eilan isä oli kuollut vuonna 1940 ja sen jälkeen vanhemmat veljet huolehtivat pienemmistä sisaruksista.
Sodan jälkeen Eila aloitti opinnot Jyväskylässä, mutta joutui lopettamaan ne kesken veljensä, opintoja rahoittaneen Aarne Kosken, kuollessa 1946. Hän päätyi sisarensa Rauha Hirviniemen (os. Koski) perässä ensin Riihimäelle, josta siirtyi myöhemmin Lopelle verotoimistoon, jossa työskenteli eläkeikään saakka. Hän avioitui Semi Sakari Saarisen kanssa, joka oli sotainvalidi. Eila jäi leskeksi 1986 ja eläkkeelle jäätyään hän työskenteli vapaaehtoisena sihteerinä Lopen sotainvalidiyhdistyksessä.
