Saarenpää Taimi
Taimi Saarenpää toimi pikkulottana Hausjärvellä.
Meitä pikkulottia oli useita. Sotilaille kudottiin villasukkia ja silloin opin kantapääkavennuksen, jonka osaan vieläkin.
Taimi Saarenpää (os. Numminen) syntyi 28.7.1930 Ryttylässä, Hausjärvellä.
”Vanhempani Tyyne Josefiina ja Jooseppi Jalmari Numminen hoitivat maatilaa Ryttylässä. Isäni oli suojeluskuntalainen ja äitini lotta. Perheeseen kuului neljä lasta.
Liityin heti sodan alussa Lotta Svärd säätiön Hausjärven paikallisosaston III kyläosastoon, johon Ryttyläkin kuului. Äiti piti lottakerhoja kotona, Silakkamäen tuvassa. Kokoontumisia oli joka toinen viikko. Meitä pikkulottia oli useita. Sotilaille kudottiin villasukkia ja silloin opin kantapääkavennuksen, jonka osaan vieläkin.
Äiti kuoli 1943. Äitipuoli ei tykännyt lapsista ja ajoi meidät maailmalle. Minä olin monta vuotta Englannissa ensin tyttöjen sisäoppilaitoksessa siivoamassa, voileipiä tekemässä ja ruokaa jakamassa. Sieltä siirryin sisäköksi herraskartanoon ja sieltä insinööri-pojan äidin ”seuraneidiksi”, jossa pestissä toimin rouvan kuolemaan asti.
Koti-ikävän takia palasin Suomeen. Porista Ratsulan tekstiililiikkeestä löytyi töitä. Porista löytyi myös Jukka Saarenpää, jonka kanssa avioiduin 1956. Liitto oli lyhytikäinen. Siitä syntyi poika.
Eron jälkeen siirryin Riihimäelle. Laakson vaatetusliikkeessä olin töissä 10 vuotta. Toimin myyjänä, osastohoitajana ja sisäänostajana. Kielitaitoisena työni vei minua messumatkoille Pariisiin ja Lontooseen.
1980 muutin Lahteen. Kausiasusta löytyi töitä ja ylenin osastonhoitajaksi. Messumatkoilla toimin tulkkina.
Matkustaminen on ollut rakas harrastus ja olen käynyt noin 40 maassa, Afrikassa muun muassa Keniassa. Hyvin olen pärjännyt englannilla vaikka isä ei päästänyt aikanaan oppikouluun.
Lottakuntoutuksesta tulee mieleeni varsinkin Lahden Siikaniemen virkistyspäivät neljä vuotta sitten. Viron kylpylämatkat maksoin aina itse. Nyt vanhoilla päivilläni nautin mummoilusta ja pojan poikien seurasta.”
Haastattelu 12/2021 Vicki Koskela
