Siirry sisältöön
Liisan ja miehensä vihkikuva

Rajaniemi Liisa

Lotta Muonitusjaosto

Liisa Rajaniemi toimi lottana muonitusjaostossa Ilmajoella.

Terttu Lea Liisa Rajaniemi (os. Huhta) (26.8.1922-18.4.1994) avioitui 30.7.1944 alikersantti Jaakko Rajaniemen kanssa. Vihkipapiksi suostui Liisan pyynnöstä Ilmajoen kirkkoherra Jaakko Toivio sillä ehdolla, että vihkiminen suoritetaan ns. pitkän kaavan mukaan. Liisa ja Jaakko vannoivat sormusvalan.

Nuoruus: Kuvassa 14-vuotias Liisa Huhta vuonna 1936 ”piikomassa” = kotiapulaisena lapsenlikkana kaitsemassa Marja-Terttu Rauhalaa. Hän oli palvelualtis ja niinpä häntä pyydettiin usein ”passariksi” hää- yms. tilaisuuksiin.

nuori Liisa piikomassa
14-vuotias Liisa kotiapulaisena.

Lotta Liisa. Hän suoritti lottakurssin Saveenkylän koululla ja antoi lottavalan Ilmajoen kirkossa. Hänet kutsuttiin 1944 palvelukseen Seinäjoen Törnävällä olevaan sotilassairaalaan, jossa hän toimi muonituslottana. Eräs potilas rakastui häneen ja laittoi jopa Ilmajoki-lehteen ilmoituksen, että Liisa ja Jaakko ovat purkaneet kihlauksensa. Potilastoverit laittoivat kaverin ojennukseen. Töissä Liisa oli myös Ilmajoen Asevarikolla. Liisalta on jäänyt Lotta-materiaalia, joka on annettu hänen lapsenlapselleen Elinalle Tämä arvostaa suuresti näitä mummansa jättämiä muistoja ja jatkaa Lottatyötä. Liisalle myönnettiin Kotirintamanaisten mitali.

Liisa sisarineen
Eino ja Susanna Huhdan tyttäret: Hilkka, Helvi (Hetu), Liisa ja Hanna, jotka kaikki ovat olleet mukana lottatoiminnassa Ilmajoella.

Liisan päällimmäinen piirre oli ”palveleminen”. Jos hänen ominaisuutensa on tiivistettävä yhdeksi sanaksi, se on juuri tuo sana. Näitä palvelemista tukevia piirteitä löytyy Liisan koko elämänkaaren varrelta.

Käsistään taitavana hän toimi ompelijana Juvosen Ompelimossa. Hän oli kuitenkin ennen kaikkea kotiäiti. Kahden pojan oli hyvä tulla koulusta kotiin. Kaksi kertaa viikossa leijaili keittiössä juuri leivotun pullan tuoksu. Ruoassa piti olla riittävästi voita, sokeria, suolaa ja kermaa. Liisa opetti poikansa tekemään kotitaloustöitä. Liisa piti vahakantisiin vihkoihin tarkkaa kirjanpitoa perheen menoista ja tuloista. Osuuskaupassa hän kävi ruokaostoksilla päivittäin.

Myöhemmällä iällä Liisa kouluttautui perhepäivähoitajaksi. Nämä monet hoitolapset arvostivat saamaansa huolenpitoa vielä isompanakin. Jaakko oli jo eläkkeellä ja toimi hyvänä apuna kotitöissä. Perheessä oli JR-merkkinen tiskikone.

Tyylikäs Lady. Liisalla oli hyvä tyylikäs maku. Hän panosti hankinnoissaan laatuun.

Käsityöt. Liisa harrasti ompelua, virkkaamista ja kutomista. Hän myös hallitsi posliinimaalauksen. Puutarha oli hänen ylpeytensä. Sen tuli olla tiptop kunnossa. Kukkatarhojen reunat oli huolella rajattuja. Piha haravoitiin aina lauantaisin ennen saunaan menoa, vaikka roskia ei ollutkaan. Kalansuomukuvio siisti pihan. Hän oli ahkera ihminen, jonka koti oli aina puhdas ja siisti. Hän ohjelmoi viikkonsa niin, että jokaiselle päivälle oli omat työnsä. Näin koskaan ei ollut kiire ja asiat tuli hoidetuksi ilman kiirettä.

Onnellisuus. ”Tiedämme, että onnellisuuden mitta ei ole raha, tavara eikä omaisuus. Onnellisuuden mitta on ihmisen suhde omaan työhönsä.” Liisa oli onnellinen hoitaessaan kotiaan, lapsiaan ja lapsenlapsiaan, päivähoitolapsiaan ja puutarhaansa.

Kooste: 24.11.2022 Elina ja Seppo Rajaniemi