Pyykkö Kyllikki
Kyllikki Pyykkö toimi talvisodan ajan Sortavalan ilmapuolustusaluekeskuksessa.
Kansankouluopettaja Aune Kyllikki Pyykkö (o.s. Partanen) syntyi 30. syyskuuta 1920 Sortavalassa Anjalan kylässä.
Pyykkö kävi Sortavalan tyttökoulun ja aloitti Sortavalan seminaarin elokuussa 1938. Hän liittyi Lotta-järjestöön 1938 ja toimi talvisodan ajan Sortavalan ilmapuolustusaluekeskuksessa. Hän toimi myös Sortavalan maaseurakunnan kirkkoherranviraston kanslistina. Evakuointikäskyn tultua Pyykkö kulki viraston mukana Joensuuhun, Liminkaan ja lopulta Oulaisiin. Kansliatyötä riitti, siirtolaiset tarvitsivat ”paperitodistuksia”.
Seminaarin tyttöluokkien opiskelu siirtyi lokakuussa 1940 Jyväskylään. Jatkosodan sytyttyä Pyykkö toimi Jyväskylän ilmavalvonta-aluekeskuksessa ja Kannaksen Kiviniemessä Viestipataljoona 16:ssa puhelinvaihteen hoitajana. Kun Sortavala oli vallattu takaisin 1942, opinnot jatkuivat siellä. Pyykkö valmistui opettajaksi 1944. Hänen luokkansa 22 opiskelijaa saivat viimeisinä päästötodistuksen Sortavalasta. Luokka toteutti viihdytyskiertueet kesäkuussa 1943 ja 1944.
Palveluksistaan lottatehtävissä Pyykkö sai toisen luokan vapauden mitalin ja talvisodan muistomitalin 1940. Vuonna 2016 hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitali.
Pyykön opettajaura alkoi 1944 Vesilahdelta. Muut koulupaikat olivat Pielisensuun Karsikon koulu 1947-49, Keuruun Kaleton 1949-50 ja Keuruun kirkonkylä 1950-54. Lomillaan Pyykkö osallistui erilaisille kursseille ja pätevöityi opettajaksi.
Kyllikki Partanen tapasi puolisonsa Yrjö Pyykön Keuruun seurakuntanuorten ja partion parissa. Häitä vietettiin pääsiäisenä 1953. Seurakuntanuorista jäi hääparille elämänikäisiä ystäviä. Pyyköt saivat Virolahdelta Pihlajan koululta opettajapariskunnan paikan syksyllä 1954. Perheen ensimmäinen lapsi syntyi kuolleena Keuruulla. Muut lapset Liisa, Kaarina, Matti ja kaksoset Pekka ja Maija syntyivät Virolahdella vuosina 1954-1961.
Yrjö Pyykön valmistuttua papiksi perhe muutti Kuusankoskelle 1961, Luhankaan 1963 ja lopuksi Hartolaan 1969. Kyllikki Pyykkö löysi aina oman paikkansa opettajana. Hän oli opettajan oikeudenmukainen ja lämmin. Hän jäi eläkkeelle 1.10.1980. Usean oppilaan kanssa muodostunut ystävyys kesti hänen elämänsä loppuun asti. Kyllikki kirjasi tarkasti merkkipäivät, kirjoitti kaikille onnittelurunoja ja piti päiväkirjaa. Hän laati myös ”Minun sotani” -kirjoituksen perinnearkistoon.
Avioliitto Yrjön kanssa kesti 62 vuotta. Puolison kuoleman jälkeen Kyllikin luovuus syttyi uudestaan ja runoja syntyi yli 300. Vaikka Kyllikki koki suurta ikävää, hän tarttui silti uuteen, opetteli tablettilaitteen käytön ja oli Skypen kautta yhteydessä läheisiinsä. Hänen laatimansa runo Uusi tabletti on nähtävissä Youtube-tallenteena.
Kyllikki Pyykkö kuoli 25. joulukuuta 2017 Hartolassa. Hän oli 97-vuotias.
Lähde: Helsingin Sanomat, 4.2.2018. Kirjoittanut Liisa Pyykkö-Seppälä.