Pokela Maija
Maija Pokela toimi pikkulottana ja lottana muonitusjaostossa.
Maija Pokela (os. Hanhineva) syntyi vuonna 1924 Sievissä.
”Synnyin Sievin Kiiskilänpäässä, kolmesta sisaruksesta nuorimpana. Vanhempani olivat Helmi (ent. Rahkola os. Rautio) ja Juho Hanhineva. Pikkulottana kudoin sukkia ym. ja tein kotona maatalon töitä. Veljeni Aulis kaatui Valkeasaaressa 1944 ja jäi vihollisen puolelle.
Isosiskoni Eila oli lottana Sievin Kiiskilänkylällä ja hänen olisi pitänyt lähteä Kannukseen muonitukseen, mutta hän hoiti kotona karjaa eikä voinut lähteä. Jouduin lähtemään hänen sijasta. Minulla ei ollut lottapukua, joten lainasin isosiskon puvun, lähdin sitten naapurin tytön kanssa, hän oli minua vuotta vanhempi. Kannuksessa oli suomalaisia työleirillä ja kolme venäläistä sotavankia. Yhtä venäläistä kutsuttiin ”hiljainen ryssä” ja toista ”ylpeä ryssä”, kolmas oli nimeltään Hermanni. Meidän piti hakea koululta ruokaa tonkilla. Hevoskuskina meillä oli sotavanki Hermanni. Istuimme tonkkien päällä ja matkan aikana Hermanni hivuttautui aina vaan lähemmäksi, joten me hyppäsimme kyytistä pois.
Sotavankien ei annettu syödä sisätiloissa, vaan me veimme ruoan ulos, he söivät talon portailla.
Kerran oli tulossa upseereita syömään, pöydällä oli edellisen ruokailijoiden lautaset, mutta me vaan siirrettiin niitä vähän syrjemmälle. Kun upseerit tulivat, sanoi eräs meille: voisivatko lotat ystävällisesti viedä likaiset astiat pois.
Mieheni Kalevi oli sotainvalidi, hän haavoittui partioreissulla. Meille syntyi seitsemän lasta. Olin maatalon emäntä, hoidin karjaa ja paljon muuta, kun mieheni oli siihen aikaan vakuutustarkastaja ja paljon poissa kotoa, mutta lapset auttoivat, minkä kukin jaksoi. Muutimme 60-luvun alussa Rovaniemelle ja sieltä Kokkolaan.”
Maija nukkui pois 23.8.2022 Kokkolassa.