Peltoniemi Kerttu
Kerttu Peltoniemi toimi lääkintälottana ja viesti-ja toimistolottana.
Kerttu Orvokki Peltoniemi (o.s. Harmaala) syntyi 20.12.1918 Lohtajalla yksinäiselle äidille. Hänen vanhempansa eivät ehtineet avioitua, sillä isä sairastui espanjantautiin ja kuoli ennen kuin oli edes tietoinen tulevasta lapsestaan, joka sitten annettiinkin isovanhempiensa kasvatettavaksi maanviljelijäperheeseen. Maatilan moninaiset työt tulivat Kerttu-tytölle tutuiksi jo lapsena ja kertomansa mukaan hänelle erityisen mieluisia olivat hevostyöt. Kansakouluopettaja oli kannustanut häntä pyrkimään oppikouluun, mutta se ei ollut hänelle taloudellisesti mahdollista. Isoäiti tuki häntä kuitenkin jatkamaan opiskelua Limingan kansanopistossa, mistä valmistuttuaan hän lähti Helsinkiin kotiapulaiseksi erään opettajan sukulaisperheeseen. Helsingin aikana hänelle avautui mahdollisuus sivistää itseään monipuolisesti työajan ulkopuolella. Tämä kannusti häntä eteenpäin ja sai hänet hakeutumaan lopulta Raahen yläkansakoulunopettajaseminaariin, missä pidettiin muun opetuksen ohessa muun muassa ensiapukursseja ja opeteltiin haavansidontataitoja.
Seminaariopinnot kuitenkin keskeytyivät välillä, kun Kerttu monen muun opiskelijan tavoin liittyi keväällä 1940 lotta-armeijaan ja lähti talvisotaan lääkintälotaksi. Hän oli liittynyt Lottajärjestöön vuonna 1936 oltuaan sitä ennen pikkulottana. Ensimmäinen komennuspaikka hänellä oli Kokkolan Sotavankisairaala nro 28. Jatkosodan alussa kesäkuussa 1941 hän sai komennuksen Kenttäsairaala 32:een, Laatokan Pitkärantaan, mikä siirtyi myöhemmin Tokkariin ja Pitmajärvelle Syvärin taakse. Siellä hän toimi lääkintälottana 22.2.1942 saakka. Jatkosodan myöhemmässä vaiheessa hän toimi viesti- ja toimistolottana Helsingissä välittäen puheluita Merikeskuksessa, Puolustusministeriössä ja Viestiesikunnassa.
Siviiliin Kerttu pääsi 1.12.1944, kun seminaarin kokelasvuosi alkoi. Hän valmistui Raahen seminaarista keväällä 1945 yläkansakoulunopettajaksi. Kerttu Harmaalan ensimmäinen työpaikka 1945-1949 oli Vetelissä Polson kansakoulussa, mistä hän löysi myös tulevan puolisonsa Toivo Onni Peltoniemen (1921–1990), jonka kanssa hän avioitui 1946. Opettajaparin liitosta syntyi neljä lasta (Markku 1947–2014, Ulla-Marjut 1950, Pertti 1953–1983 ja Pirkka 1959). Perhe muutti Lohtajalle 1949, missä Kerttu Peltoniemi toimi opettajana aluksi Väliviirteen koululla vuoteen 1954 saakka ja myöhemmin Palon koululla. Vuonna 1956 perhe muutti lopulta Kokkolaan. Kerttu Peltoniemi jäi eläkkeelle vuonna 1979 kansalaiskoulunopettajan ja yläasteen aineopettajan tehtävistä. Hän sai yliopettajan arvonimen 6.12.1980.
Kerttu oli pidetty opettaja ja hyvin aktiivinen yhteiskunnan jäsen ja vaikuttaja. Hän oli Kokkolan kaupungin kaupunginvaltuutettuna vuosina 1969–1993 ja kaupunginhallituksen jäsenenä vuosina 1970 ja 1975–1977. Hänellä oli lukuisia muita luottamustehtäviä eri lautakunnissa, koulujen johtokunnissa, maakuntaliitossa sekä seurakunnassa. Hän oli myös aktiivinen Martta toimien mm. Kokkolan Marttayhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana (1960–1975) sekä Marttapiiriliiton hallituksessa että valtuustossa. Hän vaikutti keskeisesti Kokkolan talouskoulun perustamiseen v. 1967, minkä johtokunnan puheenjohtajana hän toimi pitkään. Hän vaikutti myös määrätietoisesti Talouskoulun laajentumiseen lopulta sosiaalialan oppilaitokseksi ja osaksi ammattikorkeakoulua.
Kerttu Peltoniemi oli myös Kälviällä sijaitsevan Lucina Hagmanin Marttakodin kannatusyhdistyksen perustaja ja toimi sen puheenjohtajana 1979–1988. Hän oli myös perustamassa Kokkolan Seudun Kalevalaisten Naisten yhdistystä vuonna 1979. Kerttu osallistui aktiivisesti veteraanien ja rintamanaisten paikalliseen ja valtakunnalliseen toimintaan. Hän oli Keski-Pohjanmaan Rintamanaisten perustajajäsen ja puheenjohtaja ja toimi Rintamanaistenliiton hallituksen varajäsenenä, Kokkolan Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa ja Vaasan läänin veteraanien neuvottelukunnassa sekä veteraanien Hengellisessä toimikunnassa.
Kerttu Peltoniemen aloitteen ja pohjatyön perusteella Kokkolan Seudun Lottaperinneyhdistyksen perustava kokous pidettiin Kokkolan kaupungintalolla 22.5.2005, jolloin Kerttu valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän oli vuoden 2009 vuosikokoukseen asti. Hänen aloitteestaan ja tarmokkaan toiminnan ansiosta Kokkolan Seudun Lottaperinne ry hankki keskipohjalaisen taiteilijaprofessori Pekka Jylhän suunnitteleman Lotta-patsaan, mikä vihittiin ja luovutettiin Kokkolan kaupungille Vartiolinnan edustalla Kokkola-päivänä 7.9.2008. Vartiolinnan edessä olevalla aukiolla on kokkolalaisen kuvanveistäjän Karl Nylundin suunnittelema kolmen hylkeen suihkulähde, joka myös toteutettiin aikoinaan (v.1970) Kerttu Peltoniemen aloitteesta.
Kerttu Peltoniemi kuoli 2.7.2014.