Partanen Sirkka
Sirkka Partanen toimi ilmavalvontatehtävissä.
Sirkka Partanen (os. Pelkonen) syntyi Nurmeksen kauppalassa 14. helmikuuta 1929. Partanen liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin jo ennen talvisotaa. Partasen mukaan lottiin liittymiseen vaikutti hänen kansakoulunopettajansa Toivo Kaltiainen, joka tunnettiin erittäin isänmaallisena. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa.
Evakkoon Nurmeksesta Lappajärvelle talvisodan alta
Nurmeksessa talvisodan alkaminen marraskuussa 1939 merkitsi evakkoon lähtöä. Siviiliväestö haluttiin turvaan rajaseuduilta ja alueilta, jotka voisivat joutua sotatoimien kohteeksi. Sirkka Partanen muistelee, että evakuointimääräys tuli muutamia päiviä ennen lähtöä. Mukaan otettiin vaatteilla täytetty suuri puulaatikko, joka vietiin hevosella rautatieasemalla. 10-vuotias Sirkka lähti evakkoreissulle junalla yhdessä kaksoissisarensa ja mummonsa kanssa. Molemmat vanhempansa hän oli menettänyt jo ennen sotia. Sirkka muistelee, että evakkoon lähtö ei ollut pelottavaa, mutta jännittävää kylläkin. Evakkopaikaksi oli määrätty Lappajärvi Pohjanmaalla. Perillä evakot jaettiin niihin taloihin, ”jotka halvimmalla ottivat”. Sirkka päätyi siskonsa ja mummonsa kanssa Ylitalon kylään, jossa he asuivat vielä kuukauden sodan päättymisen jälkeen. On todennäköistä, että Ylä-Karjalan alueen evakuoiminen pelasti ihmishenkiä. Nurmes oli talvisodan aikana Suomen pommitetuimpia paikkakuntia ja esimerkiksi Sirkan käymä Kauppalan kansakoulu tuhoutui pommituksissa. Talvisodan jälkeen koulunkäynti jatkui väliaikaistiloissa, rakennuksessa, jota nykyisin nimitetään Kauppalantaloksi (ent. Kaupungintalo).
Jatkosodan alkaminen
Jatkosodan alkaessa Nurmesta ei evakuoitu, mutta Sirkka Partasen mukaan ihmisiä kehotettiin kuitenkin lähtemään omatoimisesti maaseudulle. Sirkka oli Nurmeksessa koko sodan ajan. Jatkosodan alkamisesta hänelle on jäänyt mieleen, kuinka hän oli menossa siskonsa kanssa uimaan Pielisen rantaan, lähelle nykyistä Bomban taloa, kun Neuvostoliiton pommikone oli ilmestynyt taivaalle. Hetken päästä pommit vihelsivätkin heidän läheltänsä ja tyttöjen oli suojauduttava viereiseen ojaan. Uimareissu peruuntui, kun selvisi, että pommit olivat tippuneet juuri uimapaikan läheisyyteen ja paikalla vallitsi kaaos.
Koulunkäyntiä ilmahälytysten varjossa
Jatkosodan aikana Sirkka Partanen kävi keskikoulua nykyisessä Kirkkokadun alakoulun rakennuksessa. Koulua johti rehtori Esa Kauppinen. Sirkka muistaa koulunkäynnin keskeytyneen useita kertoja ilmahälytysten vuoksi. Hälytysten tullessa oppilaat eivät poistuneet luokista, vaan istuivat paikoillaan pulpeteissaan. Erityisen paljon hälytyksiä Sirkka muistelee olleen vuosina 1941 ja 1942. Hälytyksiä oli siinä määrin usein, että niihinkin tottui.
Ilmavalvontalottana jatkosodassa
Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Sirkka Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Tehtäviin hakeutumista ehdotti Nurmeksen ilmavalvontakomppanian päällikkö Mauri Timonen, joka oli Sirkan naapuri. Tehtävässään Sirkka aloitti kesäkuun 1. päivänä 1943. Saman vuoden syksyllä hän palasi takaisin kouluun ja jatkoi taas tehtävässä seuraavana kesänä 1944. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä, lomille ei välillä lähdetty. Sirkka muistelee noiden kesien olleen ilmavalvonnan suhteen melko rauhallisia, mutta vaaratonta tehtävänhoito ei suinkaan ollut. Aseistettuja sotilaita ilmavalvonta-asemalla ei vakituisesti ollut. Vartiopäällikkö oli kyllä, mutta hän teki vartioinnin ohessa myös maanviljelystöitä. Talo, jossa lotat asuivat, oli muutaman sadan metrin päässä ilmavalvonta-asemalta. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella, esimerkiksi Viekissä, erityisesti kesällä 1944. Tätä uhkaa konkretisoi Viekin kirkon tornin näkyminen ilmavalvontatorniin. Vaaraa aiheuttivat myös luonnonvoimat. Myrskyllä torni huojui ja jopa kaatuikin kerran. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin. Sodasta muistuttivat luonnollisesti taivaalle ilmestyvät koneet ja rintamalta kuuluva tykkien jyly. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen.
Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vaativia, vastuullisia ja vaarallisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Rauhan tultua voimaan Sirkka työskenteli vielä jonkin aikaa Lehtovaaran puhelinkeskuksessa Nurmeksessa, palaten jälleen koulunpenkille lokakuussa. Sodan jäljet näkyivät rajujen pommitusten kohteena olleessa Nurmeksessa vielä pitkään. Sirkan mieleen ovat jääneet esimerkiksi Nurmesjärven pommikuopat, jotka havaittiin pohjassa uintiretkillä. Sotien jälkeen Sirkka teki 42 vuoden työuran Postin palveluksessa ja viettää nyt hyvin ansaittuja eläkepäiviä Nurmeksessa.
Teksti perustuu Sirkka Partasen haastatteluun syyskuussa 2021.
Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.