Partanen Jenny
Jenny Partanen toimi Rantasalmen Lotta Svärd-osaston puheenjohtajana.
Jenny Maria Partanen (os. Wesslin) syntyi 6.11.1891 Helsingissä.
Jenny Partanen asui perheineen Rantasalmella. Rantasalmen Lotta Svärd-osasto perustettiin 17.11.1919, ja Jenny kuului perustajajäseniin ja toimi myös puheenjohtajana vuosina 1939-1944. Hänen miehensä Elis J. Partanen toimi Rantasalmen ja Kangaslammin nimismiehenä vuodesta 1913 vuoteen 1923, sitten henkikirjoittajana ja kruununvoutina. Elis oli paikkakunnan suojeluskunnan perustajajäseniä.
Koska Eliksen virasto sijaitsi heidän kodissaan, Jennyllä ja myöhemmin tyttärillä oli paljon työtä virastopuolen siisteyden- ja järjestyksenpidossa.
Jennylle ja Elikselle syntyi kuusi tytärtä ja yksi poika. Yksi tyttäristä, Sirkka-Liisa, kuoli jo pienenä. Jenny toimi monissa kunnallisissa ja seurakunnallisissa luottamustehtävissä ja yhdistyksissä. Kirkkokuoro ja yleensä kuorotoiminta oli hänelle tärkeää.
Sota-aika
Talvisotavuonna 1939 Lotta Svärd -yhdistyksen puheenjohtaja Jenny Partanen ja sihteeri Kerttu Salmela kirjoittivat lottien toimintakertomukseen:
”Tämä aika, lukuun ottamatta viimeistä vuosineljännestä, on ollut meille rauhallista työn ja toiminnan aikaa. Tavallaan se on ollut valmistusaikaa nykyhetken suuria tehtäviä varten, tehtäviä, joissa meiltä nyt valmiuttamme kysytään. Asettakaamme jokainen kaikki voitavamme ja kykymme lottalupauksen mukaisesti palvelemaan raskaasti koetellun isänmaamme asiaa.”
Rantasalmen lottien toiminta oli tavattoman monipuolista joukkojen muonituksesta ilmavalvontaan, varusteiden ja vaatteiden kokoamisesta sotilaille, ohi kulkevien ja myös paikkakunnalle jäävien evakkojen avustamisesta sekä postisensuurista syöpäläistarkastuksiin. Partasillakin oli Inkerin pakolaisia asumassa, kunnes nämä piti palauttaa Neuvostoliittoon.
Marraskuussa 1939 Rantasalmelle perustettiin sosiaaliministeriön kehotuksesta Vapaan huollon keskus, jonka varapuheenjohtajaksi Jenny valittiin.
Perheen tyttäristä Marja Kauranen (ent. Kauppinen os. Partanen), Eila Hämäläinen (ent. Halonen os. Partanen), Kirsti Partanen ja Elina Partanen osallistuivat monin tavoin lottatoimintaan. Elina ja nuorin tytär Kaarina olivat talvisodan alkaessa vielä pikkulottia.
Perheen ainoa poika Pentti oli aktiivinen urheilija ja innokas suojeluskuntapoika ystävänsä Tuomas Gerdtin kanssa. He osallistuivat seppeleenkantajina ja kunniavartiostossa maaliskuussa 1940 yhtenä päivänä Petäjäsaaressa kaatuneiden 46 rantasalmelaisen sankarivainajan siunaustilaisuuteen. Sen jälkeen pojat päättivät ilmoittautua vapaaehtoisiksi. Pentti oli juuri täyttänyt 18 vuotta. Pojat lähetettiin Mustialan koulutuskeskukseen Tammelaan maaliskuussa, mutta rauha solmittiin 13.3. Pentti kävi lukion loppuun. Jatkosodan syttyessä vuonna 1941 19-vuotias Pentti otettiin lähetiksi jalkaväkirykmentti 28:n II pataljoonaan. Hän kunnostautui taisteluissa ja hänet ylennettiin alikersantiksi kahden viikon taistelujen jälkeen. Syksyllä hänet lähetettiin reserviupseerikouluun ja ylennettiin vänrikiksi. Keväällä 1943 Pentti haavoittui vakavasti Syvärin alajuoksulla. Hänet kuljetettiin lopulta Lahden sotasairaalaan, mutta hyvästä hoidosta huolimatta hän menehtyi 20.6.1943.
Sodan koura ravisti perhettä myös vuoden kuluttua Pentin kuolemasta, kun Eilan mies Reino Halonen kaatui heinäkuussa 1944.
Sodan jälkeen
Sodan jälkeen Jenny toimi mm. Rantasalmen kirkkovaltuustossa usean vaalikauden ajan, Lisäksi hän oli kouluvaliokunnan jäsenenä, Rantasalmen kunnansairaalan johtokunnassa sekä sankarihautahoitokunnassa.
Tarmokas Jenny oli myös lämmin isoäiti lapsenlapsilleen, joista allekirjoittanut jäätyään sotaorvoksi asui lapsuusvuodet äidin kanssa mummilassa.
Jenny Partanen kuoli 22.1.1968 Rantasalmella
Kirjoittanut Pirjo Nieminen, Jenny Partasen lapsenlapsi