Pärssinen Ilma
Ilma Pärssinen suoritti kotipaikkakunnallaan kaksi lääkintälottakurssia.
Ilma Pärssinen syntyi 25.7.1914 Pyhäjärvellä Viipurin läänissä.
Hänen isänsä oli pienviljelijä, joka toimi myös poliisina ja työnjohtajana. Ilma Pärssinen liittyi lottajärjestöön vuonna 1931 ja suoritti sen jälkeen kotipaikkakunnallaan kaksikin lääkintälottakurssia.
Oli tarkoitus, että hän valmistuisi kunnalliskodin johtajattareksi. Tämän takia hän työskenteli eri harjoittelupaikoissa. Harjoitteluajat hän saikin suoritetuksi, mutta pakollinen puolen vuoden Yhteiskunnallisen korkeakoulun kurssi jäi suorittamatta jatkosodan sytyttyä. Harjoitteluaikojensa ansiosta hän sai komennuksen muonituslotaksi talvisodan syttymispäivänä. Koko talvisodan ajan hän toimi kanttiinilottana Karjalankannaksella eri paikkakunnilla. Sotien välisen ajan (välirauhan aikana) hän muonitti linnoittajia – Salpalinjan rakentajia.
Jatkosodan sytyttyä Ilma Pärssinen komennettiin kanttiinilotaksi ensin Luumäelle, sieltä Pitkärantaan ja edelleen Viteleen. Sen jälkeen oli vuorossa Äänislinna, jossa hän työskenteli lähes kaksi vuotta kanttiinivarastonhoitajana. Alkutalvesta 1942 hän suoritti kahden viikon kanttiinilottakurssin Karhumäessä. Kesäkuun alussa 1944 hänet siirrettiin Viipuriin kanttiinilotaksi – sen jälkeen kun oli pakko lähteä Äänislinnasta. Hän joutui 19.6. jättämään myös Viipurin. Nyt oli määränpäänä Sodankylä, jossa hän työskenteli lottana jatkosodan loppuun saakka. Hän oli siis rintamalottana koko talvi- ja jatkosodan.
Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen Ilma Pärssinen teki töitä lottapuvussa ilman merkkejä. Hänellä ei ollut muita vaatteita – hänhän oli niin sanottu siirtolotta. Lapin sodasta Laanilla-tuntureilta hän lähti siviiliin – ensin Työmaahuollon varastonhoitajakouluun, jonka jälkeen seurasivat eri emäntäpaikat Työmaahuollon alaisena: Raumalla 6,5 vuotta ja Helsingissä 22 vuotta. Hän työskenteli muun muassa Yleisradiossa, Pääpostissa ja valtioneuvostossa, kunnes jäi sairauseläkkeelle vuonna 1975.
Ilma Pärssinen kuului Keski-Helsingin Sotaveteraaneihin vuodesta 1969 lähtien. Hän sai toiminnastaan siellä Suomen Sotaveteraaniliiton hopeisen ansiomerkin vuonna 1984.
Ilma Pärssinen kuoli Helsingissä 26. päivänä elokuuta 1993.
Lähde: Rautio, May-Bee: Opi rakastamaan maata ja kansaasi – Rintamalottien elämää.