Palmroth Lyyli
Lyyli Hilma Palmroth toimi lottana useissa eri jaostoissa ja mm. varusjaoksen johdossa ja Jämsän Lotta Svärdin hallituksessa.
Lyyli Hilma Palmroth os. Tuomola syntyi 9.10.1894 Ensossa ja kuoli 24.7.1989 Jämsässä.
Lyyli Tuomola syntyi Jääsken Ensossa 9.10.1894. Hän kävi Enson tehtaan kansakoulun ja valmistui vuonna 1918 käsityönopettajaksi Fredrika Wetterhoff’in Työkoulusta Hämeenlinnasta.
Lyyli Tuomola liittyi Jämsän Lotta Svärd -yhdistykseen ollessaan käsityönopettajana Jämsän Kansanopistossa vuonna 1920. Keväällä 1918 hän oli ollut jo kotonaan Ensossa lottatehtävissä suojeluskunnan apuna. Hän toimi telefoonineitinä Karjalan armeijankunnassa Antreassa. Sitä ennen, ollessaan vielä opiskelemassa Hämeenlinnassa, hän oli ehtinyt auttaa valkoisen puolen nuoria miehiä pääsemään ulos Hämeenlinnan kaupungista kävelemällä käsikynkkää heidän kanssaan ja piilottamalla heidän aseensa omaan muhviinsa. Tästä rohkeudesta hänet palkittiin Hämeenlinnan kaupungin muistoplaketilla, jossa lukee:
”Vapautensa vartijoille kotiseutu antoi 1918”.
Lyyli meni naimisiin Harry Palmrothin kanssa syksyllä 1921 ja muutti pysyvästi Jämsään. Hänet valittiin 1.1.1922 Jämsän Lotta Svärdin hallitukseen. Hän työskenteli mm. varustusjaoksen johtajana. Vuodet 1930–1940 Lyyli Palmroth toimi Jämsän lottaosaston puheenjohtajana. Lokakuun 1939 liikekannallepanon aikana Lyyli oli johtotehtävissä muonittamassa sotaan lähteviä miehiä. Lyyli toimi ahkerasti monissa lottatehtävissä, mutta samalla oli ison talon emäntä ja huolehti neljästä lapsestaan. Tyttären kertoman mukaan: ”Äitiä ei sota-aikana kotona juuri näkynyt, vaan oli mentävä Kansallistalolle, jos oli asiaa”.
Vuonna 1940 perustettiin Jämsän Vapaa Huollon keskus evakkojen ja reserviläisperheiden auttamiseksi. Keskuksessa oli edustajia myös lotista ja Lyyli valittiin toiminnan puheenjohtajaksi. Lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen Lyyli toimi aktiivisesti mm. Mannerheimin lastensuojeluliitossa ja oli Jämsän osaston puheenjohtajana 1956–1971.
Toisten auttaminen, asioiden kehittäminen, sukurakkaus ja isänmaallisuus olivat tärkeitä arvoja Lyylille. Hän säilyi aktiivisena ja positiivisena elämänsä loppuun asti ja kuoli Jämsässä vuonna 1989 94-vuotiaana.
Lyylin lottanauha, Lotta Svärd -merkki ja jäsenkirja on lahjoitettu Lottamuseolle.