Paavilainen Kerttu Aili
Kerttu Paavilaisen toimi kanslia- ja muonituslottana.
Kerttu Aili Paavilainen (s. 19.1.1903) oli kotoisin Karjalan kannakselta Räisälän pitäjästä Tiurinmäen Haaparannalta. Hänen isänsä Pekka Paavilainen oli maanviljelijä, maakauppias sekä meijeritoiminnan uranuurtaja Räisälässä. Äiti oli Amanda Korhonen Vesannolta Pohjois-Savosta. Perheeseen kuului lisäksi velipuolet Juho ja Matti Paavilainen Pekan ensimmäisestä avioliitosta. Kerttu suoritti kansanopistokurssin Räisälässä ja lähti opiskelemaan Suistamon alkukouluseminaariin, valmistuen v. 1923 kiitettävin arvosanoin. Kerttu toimi noin 18 vuotta opettajana Kirvun Sairalan kansakoulussa, yhden lukuvuoden myös Sakkolan Luprassa. Vuosina 1940–42 hän toimi siirto-opettajana Maaningalla, mutta kutsuttiin takaisin entiseen virkaansa Sairalaan jatkosodan aikana.
Opettaja Kerttu Paavilainen oli aktiivisesti mukana erilaisissa yhteiskunnallisissa harrastuksissa, kuten lottien, marttojen sekä voimisteluseuran toiminnassa. Hän liittyi Lotta Svärd -järjestöön v. 1925 ja kuului Viipurin piirin Kirvun paikallisosastoon keräys- ja huoltojaoston jäsenenä. Kerttu Paavilainen oli Kirvun paikallisosaston johtokunnan jäsenenä vuodesta 1928, johtokunnan puheenjohtajana kolme vuotta, sihteerinä neljä vuotta sekä lottatyttöjen johtajana neljä vuotta. Hän oli myös Sairalan kyläosaston johtokunnan puheenjohtajana. Kerttu suoritti useita kursseja: mm. Tuusulassa Sk:n Keskusjohtokunnan päällystökoululla kesällä 1930 kansliajaostokurssin, Kirvussa lääkintäjaostossa iltakurssin vuonna 1934 ja Kuopiossa varusjaostokurssin vuonna 1941. Kerttu Paavilainen toimi myös lottien kouluttajana. Syksyllä 1938 hän oli muonistus- ja lääkintälottien piirikurssin johtajana Sairalan kansanopistossa.
Kiirettä oli, sillä Sairalan aseman seutua pommitettiin kovasti.
Seuraavassa Kerttu kertoo omin sanoin toiminnastaan lottana sotien aikana:
”Tehtävänäni olivat YH-aikana kanslia- ja muonitustyöt. Koko talvisodan ajan päivystin Kirvun Sairalassa lottien kansliassa, jonne tuli pyyntöjä rintamalle lähetettävistä varusteista mm. lumipukuja ja lämpimiä vaatteita. Välillä olin lottien ensiapuasemalla huoltamassa lievemmin haavoittuneita sotilaita heidän odottaessaan sairasjunaa. Kiirettä oli, sillä Sairalan aseman seutua pommitettiin kovasti. Rauhan tultua olin Kuopion lottien kanttiinissa töissä kesän ja osan syksyä, kunnes jatkoin siirto-opettajana Maaningalla. Kun Karjala oli vallattu takaisin minut kutsuttiin takaisin Sairalan kansakoulun opettajan virkaan. Vapaa-aikana työskentelin invalidihuollossa ym. lottien tehtävissä. Keväällä 1944 olin komennettuna Kiviniemen kasarmille muonitustehtäviin siihen asti, kunnes viimeinen lähtö tuli kesäkuussa 1944. Saatoin sitten vanhan äitini Räisälästä Kuopioon ja edelleen Vesannolle. Kuopiossa työskentelin Sotasairaala 20:ssä syyskesällä 1944, kunnes sain lokakuussa määräyksen Kouluhallitukselta Sorsakoskelle opettajan virkaan.”
Kerttu Paavilainen toimi Sorsakosken tehtaan kansakoulun opettajan virassa vuoteen 1966 saakka. Kerttu täydensi myös opettajaopintojaan.
Hänelle myönnettiin sota-vuosien ansioista Talvisodan muistomitali sekä II luokan Vapaudenmitali.
Kerttu Paavilaisen maallinen matka päättyi Kuopiossa 24.11.1995.
Tekstin on koonnut Raija Paavilainen, Kertun velipuolen, Juho Paavilaisen pojan Einon tytär.