Siirry sisältöön
Marjatta Nykänen hymyilee kameralle

Nykänen Marjatta

Pikkulotta

Pikkulotta Marjatta Nykänen auttoi muonituksissa ja teki käsitöitä.

Aune Marjatta Nykänen (os. Turunen) syntyi 8.5.1926 Juvalla.

Tyttönä Marjatta oli pikkulotta Juvalla. Hän toimi iloisen luonteensa mukaisesti, sydämellisenä ja auttavaisena muonituksissa ja käsitöitä tehden, neuloen kynttilän valossa, jopa nukahtaen sukankutimen kanssa. Juvalaiset lähettivät yhdessä muun muassa neuleita rintamalle, ja Marjatalla oli huoli Eelis-isästään, koska isä oli pahoin haavoittunut kranaatista. Kotona Marjatta hoiti nuorempia sisaruksia, auttoi kotitöissä ja karjanhoidossa, sekä ajoi hevosella kauppa-asioilla.

Marjatta kasvoi lapsuus- ja nuoruusaikana vastuuseen toisista ihmisistä. Hän ajatteli aina ensin että kaikilla toisilla on asiat hyvin, ja sitten vasta itseään. Hänellä oli taiteellinen lahja piirtää ja laulaa.

Marjatta tapasi miehensä Kaarlon ja he menivät naimisiin 1948. He muuttivat Rantasalmelle, Kaarlon rakentamaan rantamökkiin Kolkonjärven rannalle. Esikoisen synnyttyä 1949 he tarvitsivat rahaa isompaan asuntoon, joten Kaarlo möi rantamökin ja perhe muutti vuokralle. Kaarlo teki metsätöitä ja Marjatta auttoi vuokralaisten kotitöissä.

Marjatan odottaessa toista lasta keväällä 1953 perhe muutti omaan taloon. Paljon oli maalaistalossa työtä: kodinhoito, karjaa, peltotyöt, lastenhoitoa, puiden kantoa moneen uuniin, veden kantoa sisälle ja ulos, pyykkiä ja huoltoa. Vaatteet Marjatta neuloi ja ompeli kaikille lapsille ja itselleen. Puhumattakaan leipomisen ja ruoanvalmistuksen saloista. Aina riitti antaa ja tarjota omille ja vieraille sekä ohikulkijoille.

Marjatalla oli sydän täynnä rakkautta. Hän jakoi toisille iloa, kuunteli ja ymmärsi. Hänellä oli lähetysompeluseurassa hetken vain omaa aikaa.

Lapsia syntyi lisää 1957, 1959 ja 1964. Marjatta ja Kaarlo erosivat 1980 ja muutto Imatralle antoi Marjatalle omaa aikaa. Hän sai laulaa kuorossa, tehdä käsitöitä ja mitä hän tahtoi, olla ja matkustaa.

Marjatta kuoli 24.8.2009 Imatralla. Hänet haudattiin Juvalle isänsä sotainvalidi Eelis Aleksandr Turusen ja isoveljensä Arvon vierelle.