Nurminen Raili
Raili Nurminen toimi useissa avustavissa tehtävissä.
Raili Nurminen syntyi Viipurissa vuonna 1930 työläisperheeseen. Hänen isänsä oli leskeksi jäänyt rautatieläinen ja äiti hoiti kotia. Perheeseen kuului myös Railia 12 vuotta vanhempi velipuoli.
Talvisodan sytyttyä perhe lähti Viipurista evakkoon härkävaunuilla. Mutkien kautta he päätyivät Mäntyharjulle maalaistalon saunakammariin. Raili jatkoi Mäntyharjulla kansakoulua. Opettajat olivat lottia ja kannustivat, hieman painostavatkin, oppilaitakin pikkulotiksi. Niinpä Railistakin tuli innokas ja osallistuva pikkulotta.
Lottapukua en saanut, koska ei ollut kangasta
Raili muistelee pikkulotta-aikaansa:
Talvella hiihdin kouluun ja takaisin. Syötyäni palasin hiihtäen kouluun lottatehtäviin. Askartelimme ja lauloimme, kudoimme ja ompelimme. Kudoin lapaset, joissa oli liipasinsormi. Sukankudonnankin aloitin. Lottapukua en saanut, koska ei ollut kangasta, mutta ompelin äidin antamista valkoisista nenäliinoista kauluksen ja kalvosimet, joiden reunat koristelin reikäompeleella. Sain myös pikkulottamerkin, joka surukseni olen kadottanut.
Kesäloman alettua pikkulotat vietiin maalaistaloon apureiksi. Tehtäviä oli mm. porkkanapenkkien kitkeminen, ja syksyllä osallistuttiin perunannostoon. Pikkulotan tehtäviin kuuluin myös lapsenvahtina toimiminen.
Raili on saanut lottatyttötoiminnasta risujen ja käpyjen keräämisestä pikkukirveen, sekä Suomi-Ruotsi kävelymaaottelusta mitalin (vuodelta 1941). Nyt 86-vuotiaana hänelle on myönnetty myös kunniakirja ja muistomitali. Hän toimi lottatyttönä Lotta Svärd-yhdistyksen lakkauttamiseen asti.
Välirauhan aikana perhe ei palannut Viipuriin, vaan jäi asumaan Mäntyharjulle Railin isän rakentamaan pieneen mökkiin. Railin veli kaatui muutamapäivä ennen talvisodan loppumista. Jatkosodan päätyttyä 15-vuotias Raili meni modistioppiin, ja muutti 18-vuotiaana Helsinkiin.