Niska Siiri
Siiri Niemelä toimi pikkulottana ja muonitustehtävissä.
Siiri Heleena Niska (o.s. Niemelä) syntyi 6.1.1920 Rautiossa.
Ennen sotavuosia Siiri Heleena Niemelä oli tyypillinen maanviljelijäperheen lapsi, hänen vanhempansa olivat isän puolelta jo toistasataa vuotta rautiolaista sukua, äidin puolelta rautiolaisuutta oli ollut reilut 20 vuotta, sukujuuret olivat Lappajärven-Vimpelin-Evijärven alueelta. Kaksi veljeä oli syntynyt ennen häntä, mutta he olivat kuolleet jo aivan pienenä, Siiri Heleena Niemelä oli vanhin eloon jäänyt – hänelle syntyi myöhemmin pikkuveli, sittemmin ase kädessä maata puolustanut mies, ja pikkusisar, sittemmin pikkulotta, hekin jo kuolleet.
Sen johdosta, mitä Moskovan aseleposopimus syksyllä 1944 Suomelta edellytti, on Raution lottajärjestön kaikki kirjallinen aineisto tuhottu eli Siiri Heleena Niemelän liittyminen Lotta Svärd –järjestöön on verifioimatta – Kansallisarkistosta löytyy ainoastaan tilikirja vuosilta 1940-1942. Raution kyläyhdistyksen historiikissa annetaan ymmärtää, että Raution paikallisosasto olisi perustettu joskus 1920-luvulla, ehkä jo sen alkupuolella, kun Keski-Pohjanmaan piirijaosto oli saatu perustettua vuonna 1919. Siinä oli kymmeniä jäseniä, eräässä vuonna 1942 otetussa kuvassa on mukana 31 jäsentä.
Lottajärjestössä
Siiri Heleena Niemelä toimi Rautiossa pikkulottana ja toukokuusta 1941 alkaen muonitustehtävissä suoritettuaan Keskusjohtokunnan hyväksymät iltakurssit – tästä on tallella alkuperäinen todistus. Todistuksessa on hänen sukunimensä Niska, kun hän avioitui 30.6.1940 kotipihallaan rautiolaisen miehen kanssa – hääkuvassa Siirillä on käytössä Lotta-kruunu.
Niin talvisodasta Vuoksen Kiviniemestä kuin jatkosodasta eri paikoista kotiin Siirin miehen lähettämistä kirjeistä huokuu molemminpuolinen välittäminen toisista ja Siirin kotioloista, puhumattakaan esikoispojasta. Siirin mies haavoittui vaikeasti jatkosodassa Prääsässä lähellä Petroskoita/Äänislinnaa 20.9.1941 ja oli hoidossa Keski-Suomessa Kinkomaalla sijaitsevassa keuhoparantolassa aivan kevään 1942 loppuun asti.
Sotien jälkeen
Sota-ajan jälkeen Siiri Heleena Niska toimi kotiäitinä, jatkosodan alkukuukausina, elokuun 1941 lopussa, oli perheeseen syntynyt poika ja tammikuussa vuonna 1946 sitten tytär. Siirin mies toimi kuorma-autoilutehtävissä, joihin hän oli tutustunut jo ennen sotia isänsä ja veljiensä kanssa sekä saanut tuntumaa haavoittumisensa jälkeisen muuntokoulutuksen kautta kuorma-autoilutehtävissä Karjalassa ja Suursaarella, lisäksi perheellä oli pieni maatila, joka tuli perheelle Siirin isän perintönä.
1950-luvun loppupuolella perhe alkoi urautua huoltoasemayrittäjyyteen, mies avasi marraskuussa 1959 Rautioon Esso-huoltoaseman ja joskus 1960/1970-luvuilla Siiri urautui kukkakauppiasuralle. Käännyttäessä 1970-luvun loppupuolelle huoltoaseman hoitaminen ja johtaminen oli enenevässä määrin myös Siirin harteilla, kun miehen kunto heikkeni hänen sotavammojensa johdosta. Kesällä 1980 tehtiin huoltamossa sukupolven vaihdos miniän ottaessa liiketoiminnan harteilleen – Siiri jatkoi kukkakauppatoimintaa aina 1980-luvun lopulle asti, jolloin poika ja miniä ostivat kukkakaupan.
Vapaa-aika
Siiri Heleena Niska oli sotien jälkeen hyvin aktiivinen henkilö Raution sotaveteraani- ja kotiseutuyhdistystoiminnassa – osittain hänen ansiotaan on muun muassa vuonna 1980 alulle pannut kaksipäiväiset Rautio-päivät, joka nykyisin on Kalajoen kaupungin Rautiossa viikon mittainen rutistus eri toimijoilta. Siiri Heleena Niska perheineen matkaili myös paljon koti- ja ulkomailla, kohteina oli muun muassa Espanja, Marokko sekä usein Yhdysvallat ja siellä länsirannikko, jossa Siirillä oli ja on sukulaisia. Nämä sukulaiset ovat myös vastavierailivat hänen luonaan.
Siiri Heleena Niskalle merkitsi paljon myös hänen lapsenlapsensa, joita sukeutui kaikestaan neljä, kaksi pojalle ja kaksi tyttärelle; hän sai nähdä vielä kaksi seuraavankin sukupolven jäsentä. Kotipiirissään hän järjesti erilaisia tilaisuuksia ja hoiti puutarhaa sekä oli ahkera erilaisten leikekirjojen tuottaja, leikekirjoissa oli kuvattuna yhdistystoimintaa, matkoja, Kalajoen ja Raution kuntaliitosta vuodenvaihteessa 1972/1973, jne. … – niitä on valtaisasti kymmenittäin ja etenkin lapsenlapsista vanhin on ollut niistä kiinnostunut. Siiri kirjoitti paljon kirjeitä sekä runoja, myös pyöräily oli hänelle merkityksellinen ajanviettotapa, pisin pyöräily oli noin 80 kilometriä kotoaan tyttärensä perheen luo Reisjärvelle.
Uskonnolliselta vakaumukseltaan Siiri Heleena Niemelä/Niska oli lähtöisin lestadiolaisuutta lähellä olevasta perheestä ja kokoomusaate oli hänelle sittemmin lähellä. Avioitumisen jälkeen hän siirtyi herännäisyysaatteen omaavaan sukuun, hän oli kuitenkin avarakatseinen.
Siiri Heleena Niska poistui keskuudestamme 7.11.1997 Kokkolassa. Kaipaamaan jäivät puoliso ja lapset sekä näiden jälkipolvet ynnä sisarukset perheineen.
Tämän kirjoituksen on laatinut Siiri Heleena Niemelä/Niskan vanhin lapsenlapsi ja asioista on keskusteltu myös lähimmän suvun kesken.