Nieminen Sirkka-Liisa
Sirkka-Liisa Nieminen avusti sotasairaalassa.
Sirkka-Liisa Marjatta Nieminen (o.s. Savolainen) syntyi 9.8.1929
Sirkka-Liisa syntyi Sortavalassa vuonna 1929. Hänen äitinsä toimi Sortavalan opettajaseminaarin harjoituskoulun opettajana. Samaisessa paikassa opetti myös Fanny Luukkonen, joka oli Sirkka-Liisan äidin työtoveri. Jo pienestä pitäen Sirkka-Liisa oli äitinsä mukana Sortavalan lottatoiminnassa ja myöhemmin pikkulottana.
Jatkosodan aikana Sirkka-Liisa avusti erilaisissa tehtävissä Sortavalan sotasairaalassa mm. pesi siteitä ym. Hän erikoistui avustamaan haavoittuneiden sotilaiden kirjeiden kirjoittamisessa, joita haavoittuneet lähettivät kotiin vanhemmilleen ja tyttöystävilleen.
Syksyllä 1943 marsalkka Mannerheimin juna pysähtyi matkallaan Sortavalan asemalla. Mannerheimille haluttiin antaa kukkakimppu ja tämän tehtävän sai kunniakseen pikkulotta Sirkka-Liisa Nieminen. Mannerheim kiitti kukista ja otti taskustaan pastillirasian, jotka olivat Tanskan kuninkaan rintapastilleja ja antoi avaamattoman rasian kiitokseksi Sirkka-Liisalle. Rasiaa ei koskaan avattu, mutta harmillisesti se katosi evakkomatkan yhteydessä. Sirkka-Liisa lähti evakkoon kahteen otteeseen; maaliskuussa 1940 ja kesäkuussa 1944. Toinen evakkomatka vei hänet Pohjanmaalle ja sitten perhe siirtyi Imatralle, jossa Sirkka-Liisan isällä oli sukulaisia.
Sotien jälkeen
Sirkka-Liisa kirjoitti Ylioppilaaksi Imatran lyseosta vuonna 1951. Hänen työuransa alkoi heti ylioppilaaksi pääsyn jälkeen Sotkamossa, supistetun kansakoulun opettajana lukuvuoden 1951–1952. Tämän jälkeen hän toimi Mikkelin tyttölyseossa tuntiopettajana vuosina 1952–1953. Tämän jälkeen hän lähti opiskelemaan lastentarhanopettajaksi Ebeneser-seminaariin Helsinkiin. Hän toimi ensin muutaman vuoden lastentarhanopettajana Porvoossa ja sai sitten stipendin Wieniin, Itävaltaan, jossa oli kolmen kuukauden ajan tutustumassa lastentarhanopettajien koulutukseen ja toimintaan. Vuonna 1958 Sirkka-Liisa siirtyi töihin Lahteen ja hänet kutsuttiin Ebeneser-seminaarin opettajaksi vuonna 1959.
Sirkka-Liisa avioitu joulukuussa vuonna 1960 Erkki Johannes Niemisen kanssa Helsingissä. He saivat kaksi lasta. Vuonna 1964 he muuttivat Porvooseen ja Sirkka-Liisa jätti Ebeneser-seminaarin ja työskenteli Porvoon Suomalaisen kansakoulun opettajana vuosina 1960–1961. Syksystä 1961 hän toimi lastentarhanopettajana ja vuonna 1971 hän siirtyi Puistopäiväkodin johtajaksi, josta jäi eläkkeelle vuonna 1989.
Sirkka-Liisa toimi aktiivisesti, yhdessä miehensä kanssa Itä-Uudenmaa Sotilaspoikien Perinnekillassa. Hänet pyydettiin Porvoon Lottamuistomitali -toimikunnan vetäjäksi vuonna 1994. Lottamuistomitalien jako tapahtui juhlallisesti Porvoon Tuomiokirkossa ja paikalla oli mm. Elisabeth Rehn.
Vuonna 2005 Sotilaspoikien Perinnekillan sääntöjä muutettiin niin, että kuka tahansa Suomen kansalainen voi liittyä sen jäseneksi mm. lotat ja pikkulotat ja Sotilaspoikien Perinnekillan nimi vaihtui Itä-Uudenmaan Sotilaspoikien ja Lottatyttöjen Perinnekillaksi. Sirkka-Liisa oli aktiivisesti mukana perinnekillan toiminnassa ja sen yhteyteen syntyi oma pikkulottakerho, joka oli killan aktiivisin toimintaelin ja joka toimii yhä.
Sirkka-Liisa Nieminen kuoli 5.4.2021.