Siirry sisältöön

Naskali Hilja

Lotta Toimisto- ja viestijaosto

Hilja Naskali toimi puhelinkeskuksessa viestilottana.

Hilja Naskali (o.s. Tanninen) syntyi Hiitolassa 19.4.1908. Hilja hankki itselleen ompelu- ja neulekoneella työskentelyyn oppia. Hän muutti Sakkolan Kiviniemeen ja alkoi tehdä ompelutöitä tilauksesta. Hilja Tanninen tutustui autoilija Juho (Johannes) Naskaliin. Pariskunta vihittiin 5.7.1931 ja he asettuivat asumaan ostamaansa taloon Vuoksen rannalle lähelle Kiviniemen koskea.

Juho perusti kahden liiketoverin kanssa kuljetusyrityksen ja Hilja teki neuletöitä tilauksesta. Juho oli saanut kotitalostaan vähän peltoa. Niinpä hän hankki hevosen ja muutamia lehmiä taloon. Hilja löysi itselleen hyvän apulaisen, joka hoiti lehmiä ja osallistui neuletöiden valmistukseen. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä vuosina 1933 ja 1934.

Hilja alkoi käydä jo ennen talvisodan syttymistä suojeluskuntataloon perustetussa IPAKissa (Ilmapuolustuksen aluekeskus), jossa hän harjoitteli puhelinkeskuksen käyttöä. Talvisodan syttyessä lähettivät vanhemmat perheen 6- ja 5-vuotiaat tyttärensä perhetuttujen luokse Jämsään. Hilja ja Juho jäivät itse työskentelemään sotatoimialueelle Käkisalmeen. Juho toimi autonkuljettajana kapteeni Aleksanteri Torikan pienessä ryhmässä. Kapteeni Torikan kehotuksesta Hilja matkusti ennen joulua 1939 Jämsään pienten tyttäriensä luokse.

Moskovan rauhan jälkeen kapteeni Torikka kutsuttiin neuvottelutehtäviin, kun rajalla sattui tuon tuosta välikohtauksia. Tällaista selvitystä tehdessään kapteeni Torikka joutui ”kaapatuksi” eli venäläiset veivät hänet mukanaan. Mitkään tiedustelut eivät tuottaneet tulosta. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin Neuvostoliitto antoi osan asiakirjoista tutkittaviksi. Asiakirjoista selvisi, että Aleksanteri Torikka oli pian pidätyksen jälkeen telotettu. Hiljaa ja Juhoa kapteenin kohtalo mietitytti paljon, sillä totuus tuli julki vasta pariskunnan kuoleman jälkeen.

Hilja muisteli Kansa taisteli -lehdessä osallistuneensa erään kerran muutaman muun lotan kanssa ainoana saattoväkenä sankarivainajan hautaukseen. Hilja koki tämän tehtävän erittäin merkitykselliseksi.

Jatkosodan aikana Hilja huolehti perheen lapsista, eläimistä ja jälleenrakentamisesta. Perhe palasi vielä Karjalaan vuonna 1942. Juho oli rintamalla Syvärillä.