Siirry sisältöön
14-vuotias Rauha Manninen hymyilee kameralle.

Manninen Rauha

Pikkulotta

Rauha Manninen työskenteli pikkulottana kanttiinissa ja kirjurina.

Rauha Maila Tellervo Manninen syntyi 1929 Kemissä.

Ennen sotavuosia hän kävi koulua ja asui kotona isänsä, äitinsä ja veljensä kanssa. Rauhan isä oli sotilastehtävissä ja äiti hoiti kotia.

Rauha liittyi pikkulottiin talvisodan jälkeen vuonna 1940 Kemissä. Hän työskenteli pikkulottana kanttiinissa ja teki kirjoitustehtäviä sotilaspiirin esikunnassa, josta hän sai palkkaa 4 markkaa 75 penniä viikossa. Hän oli Lapinsodan aikana kirjurina. Rauha piti sota-aikaan päiväkirjaa ja näissä päiväkirjoissa Rauha kertoo Lapin sodan ajasta. Myöhemmin Rauhan lapsenlapsi teki näistä päiväkirjoista Tanssiteoksen RAUHA – tarina palavasta maasta. Tanssiteos valittiin vuoden 2018 tanssiteokseksi.

Sodan päätyttyä Rauha jatkoi koulunkäyntiä. Lukion jälkeen hän meni sairaanhoitajakouluun ja opistoon terveydenhoitajaksi. Rovaniemellä Rauha oli tubiparantolassa töissä ja Lapin ensikodissa johtajana. Sieltä hän siirtyi sairaanhoitajakouluun opettajaksi. Rauha toimi myös terveyssisarena Rovaniemen maalaiskunnassa, Kaavilla ja Maaningalla.

Rauha avioitui 1968 ja heidän poikansa Jyrki syntyi 1966. Rauhan mies oli muuttanut Pielavedelle opettajaksi, jonne myös Rauha muutti 1973. Rauha oli terveyssisarena Laukkalassa ja Säviässä. Uusi koti valmistui kirkonkylälle 1980. Eläkepäiviä Rauha on viettänyt 31 vuotta ja eläkepäivät kuluneet oikein hyvin. Lukeminen on hänelle rakas harrastus. Leskenä Rauha on ollut jo 23 vuotta.

Kuvassa Rauha 14-vuotiaana.