Mäkiselkä Terttu
Terttu Mäkiselkä kuului lottajärjestön nuoriso-osastoon.
Terttu Annele Mäkiselkä (o.s. Paronen) syntyi 15.3.1929.
Terttu Mäkiselkä liittyi Lotta Svärdin tyttöosastoon 15.1.1941. Myös Tertun sisar Sirkka ja hänen serkkunsa Rauni kuuluivat lottajärjestöön Pikkulottien johtajana toimi Kerttu Pennanen, jota Terttu ja muut pikkulotat kovasti ihailivat. Vuonna 1943 pikkulottien ohjaajaksi tuli Inkeri Skippari, joka oli pikkulottia pari vuotta vanhempi.
Pikkulotille järjestettiin kerhoiltoja, joissa he opettelivat pikkulottien kultaisia sanoja ja lauloivat omaa pikkulottalaulua sekä leikkivät erilaisia leikkejä. Tertusta pikkulottaillat olivat mukavia. Iltamia pidettiin varojen keräämiseksi ja niiden lopussa oli usein piirileikkiä. Sotilaspoikien urheilukilpailuissa käytiin ahkerasti ja kilpailujen jälkeen oli usein juhlat. Pikkulotilla oli omat idolinsa ja ihastuksensa siellä. Kerran Terttu kävi Muurikkalassa asti katsomassa kilpailuja.
Terttu joutui tekemään paljon itsenäistä työtä kotona, kun äiti sairasteli. Terttu oli iloinen, kun äiti oli saanut jostain hamstrattua hänelle puolihamekankaan. Vaate- ja kenkätilanne oli tosi vaikea sota-aikana ja vielä kauan jälkeenkin. Oikeastaan koko Tertun nuoruuden ajan. Monen vuoden ajan hänellä oli vain yksi ainoa hame. Kengät olivat puukenkiä tai pahvipohjaisia. Kun Tertulle saatiin lopulta korkeakantaiset nahkakengät, oli niiden puoli pohjattu puimakoneen remmistä. Kengät oli ikävät.
Kesällä 1943 oli koko Virolahden pikkulottien yhteiset leiripäivät Harjun kankaalla. Terttu oli siellä serkkunsa Raunin kanssa. He näkivät siellä tyttöjä koko pitäjän alueelta ja olivat kateellisia itäpuolen tytöille, joilla oli oikein lottapuvut päällään. Tertulla oli ainoa pyhäpukunsa ja korkeakantaiset kengät. Ohjelmassa oli paljon ulkona olemista ja opeteltiin muun muassa suunnistamistakin, joka oikein tarttunut Tertun päähän. Pikkulotat kävivät uimassa Valkjärvellä ja poimivat marjoja tai sieniä. He saivat nuhteita johtajalta, kun oli suut marjoista mustat. Ruokana oli ainakin kerran kyssäkaalikeittoa, joka oli heistä outoa. Leirillä yövyttiin ainakin kaksi yötä. Illalla hiljentyminen ainakin Tertun tuvassa oli vaikeaa, kun tytöt panivat parastaan hauskuuttamisessa ja toiset nauroivat katketakseen. Viimein kuitenkin uni voitti. Tertulle jäi mukava muisto leiripäivistä.
Monet tytöt olivatkin jo syksyllä tuttuja, kun Terttu aloitti Raunin kanssa rippikoulun vuonna 1944. Terttu asui tuolloin Rainiolla sukulaistalossa.
Pappila oli täynnä radisteina toimineita sotilaita ja he kävivät Rainiolla ostamassa maitoa. Rippikoulun pitäjäksi tuli suoraan sodasta pastori Lauri Leikkonen. Hänen opetukseensa tulikin paljon kertomuksia sodasta. Helluntaina 1945 pääsi Terttu ja Rauni ripille. Tertulla oli päällään siskonsa Sirkan musta rippipuku. Kaikilla oli mustat puvut ja jotkut tytöt olivat saaneet jonkun korun, kukkia ei ollut kuin muutamalla. Mitään juhlia ei ollut, mutta illalla Terttu kiipesi Putilovin kukkulalla ja tunsi olevansa hyvin lähellä Jumalaa.
