Lehtinen Saara
Saara Lehtinen toimi lottana Helsingissä.
Saara Lehtinen kuului Helsingin piirin paikallisosastoon Helsinki 14. Hän oli syntyisin turkulainen, jonka sukujuuret olivat syvällä Varsinais-Suomessa. Lehtinen kasvoi pienellä maatilalla, mutta ei ollut miesten töiden kanssa tekemisissä. Niinpä puutyöt ja tarvittavien työvälineiden käyttö oli hänelle vierasta. Ensimmäistä kertaa hän joutui puunkaatoon Mikkelissä keväällä 1942 ennen mottitalkoiden alkua.
Mottitalkoiden varsinaisesti alettua syksyllä, hän oli Helsingin suojeluskuntapiirin palveluksessa. Muu henkilökunta päätti lähteä mottimetsään, mutta häntä ajatus aluksi hirvitti kokemuksen puutteen vuoksi. Hän kuitenkin lähti mukaan , sillä se oli tärkeää kotirantaman maanpuolustustyötä. Samaan ryhmään heitä kuului kolme naista ja yksi mies. Yhdessä he saivat päivän aikana aikaiseksi kaksi mottia, mikä jäi syvästi harmittamaan Lehtistä. Tästä sisuuntuneena hän seuraavana päivänä paikasi edellisen päivän vajauksen ja teki yhden motin lisää. Tästä hän sai kaksi rautakirvesmerkkiä.
Lehtinen innostui puutöistä, ja vietti seuraavien vuoisien aikana talvilomansa mottitalkoiden merkeissä. Hänen mielestään mottitalkoissa oli kaikkina vuodenaikoina oma viehätyksensä, mutta erityisesti hän piti keväästä ja syksystä. Päivisin hän työskenteli suojeluskuntapiirissä, iltakomennuksena hän palveli is-lohkossa. Vapaat iltahetkensä hän käytti talkoomottien tekemiseen.
Tuloksena tästä uurastuksesta hän ehti kevääseen 1944 mennessä tehdä 107,5 mottia, josta sai mottitalkoorintaman korkeimman ansiomerkin, Mestarikirveen. Mestarikirveitä jaettiin kevääseen 1944 mennessä 170 henkilölle koko maassa, heistä yhdeksän oli naisia. Heidän joukkoonsa kuului kaksi lottaa, joista Lehtinen oli toinen.
Kuvassa Saara Lehtinen on vasemmalla.