Laine Kyllikki
Kyllikki Laine toimi pikkulottana.
Lea Kyllikki Laine (o.s. Kaseva) syntyi 19.10.1925 Mynämäen Kallassa perheen seitsemänneksi lapseksi, perheeseen syntyi vielä pikkuveli.
Alkuun perhe asui Mynämäen Kallassa. Kyllikin ollessa parin vuoden ikäinen ostivat vanhemmat Perälän pikkutilan. Isosisko Rakel hoivaili paljon pienempiä. Kyllikki otettiin marjametsään, peltotöihin ja kouluikäisenä Rakel-sisko saattoi koulumatkalla kuulustella läksyjä kannonpäässä istuvalta pikkusisko-Kyllikiltä. Kyllikki kävi kansakoulua Mynämäen kirkonkylässä ja matka kansakouluun kuljettiin kävellen, talvella hiihtäen. Ennen kouluunlähtöä, aamu kuuden jälkeen, syötiin Emma-äidin paistamat perunat. Kouluruokaa ei ollut ja eväänä oli leipää – joskus maitoa pullossa.
Kyllikki oli ollut kesätöissä Pyhäjärvellä serkun luona ja ansainnut rahaa sekä mekkokankaan. Rakel-sisko kannusti ja puolsi Kyllikin oppikouluun menoa. Olihan se nyt taloudellisestikin mahdollista. Kyllikki kävi Mynämäen yhteiskoulua luokat 1–5.
Pauli-veli kirjoitti Kyllikille ja kysyi, tulisiko Kyllikki hänen Aune-vaimonsa ja syntyvän vauvan seuraksi Lappeenrantaan. Kyllikki sanoi tulevansa sillä ehdolla, että saa käydä heidän luotaan lukiota. Tämä sopi hänen veljelleen ja Kyllikki siirtyi Lappeenrannan Lyseoon 1942. Opiskelijavuokralaiseksi siirtyi Kyllikki vähitellen ja nuorin Veikko-veli tuli myös Lappeenrannan Lyseoon. Kesätöitä oli tehtävä kaikki kesät pankissa, toisia opettaessa ja kotona auttaessa.
Sodan alkaessa neljä veljeä ja isosisko Rakel toimivat rintamalla. ”Älkää tulko tänne”, kirjoitti sisko. Pikkulotan tehtävät sopivat hyvin Kyllikille. Pikkulotat muun muassa kutoivat sukkia, kasvosuojia ja villapaitoja sekä tekivät sidetarpeita. Halkopinojen teko kuului myös töihin ja pikkulottakurssit.
Kyllikki kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui opettajaksi Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta 1947. Paperikangaskengistä, opiskeluajan ruokapulasta elintarvikekortteineen selvittiin. Ensimmäinen opettajapaikka löytyi Toivakasta ja antoi paljon kokemusta opettajana olosta. Rauman työpaikka toi elämään myös elämänkumppanin Ensio Laineen. Yhteiseltä Paraisten koululta jatkettiin Mynämäen Tarvaisten koululle.
Ensimmäinen lapsi syntyi 1951 ja toinen 1952. Kotiin tuli vipinää tyttären ja pojan myötä. Kun puolisoilla oli sama ammatti ja työpaikka, oli helppo jakaa kokemuksia ja työtä aineopettajien tapaan – Kyllikillä äidinkieltä ja Ensiolla musiikkia. Koulun joulu-, kevät-, itsenäisyyspäivä-, ja äitienpäiväjuhlat valmistettiin huolella ja kekseliäisyydellä.
Iltaisin Kyllikki veti tyttökerhoja, pikkumarttoja ja aikuisille erilaisia piirejä. Kesäisin vanhemmat ohjasivat leirejä ja niihin me lapsetkin saimme osallistua. Vanhemmat osallistuivat myös erilaisiin koulutuksiin yhdessä ja erikseen. Toisinaan matkailtiin varsinkin Suomessa. Vuonna 1959 hankitusta kesämökistä tuli hyvin rakas lepo- ja harrastuspaikka kasvimaineen ja metsäretkineen.
Kyllikki piti kovasti työstään. Hänen tyttärensä ei koskaan ollut hänen oppilaanaan, mutta osallistui kyllä kerhoihin. Kyllikki oli kannustava, vaativakin, innostava, taitava ja tunnollinen. Vaivojaan säästelemättä hän teki paljon työtä oppilaittensa hyväksi. Kun koitti aika siirtyä eläkkeelle, muutti Kyllikki aviomiehensä Ension kanssa Ension lapsuuden mummolan maille Halikkoon. Eläkeasunto rakennettiin lähelle Ension lapsuudenkotia. Aivan lähinaapurissa asuivat lapset perheineen. Lapsenlapsia syntyi 5 ja seuraavaa polvea 9 pientä varttuvaa. Iloisia tapaamisia, pikkujuhlia, perheiden auttamista, kasvimaanhoitoa, luonnon läheisyyttä ja harrastuksia riitti kuulemma sopivasti.
Lähes 70 yhteisen vuoden jälkeen siirtyi Ensio-puoliso ajasta iäisyyteen. Yhteiset vuodet olivat katkenneet äkisti. Kaipaus oli hyvin suuri.
Kun Kyllikin muisti oli jo kovasti heikentynyt, oli aika siirtyä palvelutaloon. Valoisaa, iloista ja tyytyväistä äitiä on lapsien hyvä käydä tervehtimässä koronasta huolimatta. Runot, laulut ja rakas Suomenmaa ovat vielä tuttuja ja hyvin mielessä. Kiitollisena Kyllikki laittaa kädet ristiin ja toivottaa kaikkea hyvää.
Kyllikki Laine on nyt 95-vuotias ja on asunut vuodesta 2018 Halikon Augustkodissa.