Siirry sisältöön
Helmin kuva lottapuvussa

Kuusi Helmi

Lotta Toimisto- ja viestijaosto

Helmi Kuusi toimi lottana toimisto- ja viestijaostossa.

Helmi Kuusi syntyi 8.1.1913 South Rangen kaupungissa Michiganin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hänen isänsä toimi South Rangessa pappina 1910-luvun ajan, kunnes perhe muutti Suomeen. Helmi Kuusi oli Suomeen muuttaessa melkein kouluikäinen, ja Hämeenlinnaan asettumisen jälkeen hän aloitti kansakoulun. Helmin lopetettua kansakoulun perhe muutti Helsinkiin, ja Helmi aloitti opinnot helsinkiläisessä tyttökoulussa, jossa hänen taiteellinen lahjakkuutensa huomattiin. Helmin koulunkäynti loppui kuitenkin kuudennen luokan jälkeen hänen ollessaan 16-vuotias, sillä hänen äitinsä kuoli äkillisesti, ollen vain 42-vuotias.

18-vuotiaana Helmi pääsi Ateneumiin, eli Taideyhdistyksen piirustuskouluun, mutta reputti keväällä. Hän oli kiinnostunut taidegrafiikasta ja haki sen vuoksi myös taideteollisuuskouluun, mutta reputti sielläkin. Syynä oli huono piirustustaito. Tämän jälkeen Helmi kävi muutamia konttorialan kursseja siltä varalta, jos taitelijan urasta ei tulisikaan mitään. 1934 hän matkusti Lontooseen töihin sekä täydentääkseen englanninkielen osaamistaan. Lontoossa hän vieraili museoissa ja kävi tutustumassa vanhojen mestareiden, kuten Rembrandtin, teoksiin. Lontoossa ollessaan hän pääsi myös itse kokeilemaan ensimmäisen kerran grafiikan tekoa opiskellessaan muutamia kuukausia Chelsea Polytechnicum-opistossa 1934-1935.

Suomeen palattuaan Kuusi muutti perheensä luo Turkuun, ja jatkoi siellä taideopintojaan Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa. 1937 syksyllä hän palasi Helsinkiin ja aloitti jälleen opinnot Taideyhdistyksen piirustuskoulussa keskittyen grafiikan tekoon. Tuolloin hän oppi uusia tekniikoita, kuten viivasyövytyksen ja kuivaneulan käytön, joita hän jatkossakin urallaan suosi. Hänen opintonsa päätyivät kuitenkin taas reputtamiseen 1938.

Helmi Kuusi oli sisariensa kanssa liittynyt Lotta Svärdiin ennen talvisodan alkua. Hänen aktiivinen lottatoimintansa alkoi kuitenkin vasta jatkosodan aikana. Hän joutui heti sodan alussa komennukselle, joka vei hänet Viipurista Raja-Karjalan pitäjien kautta Äänislinnaan kirjurilotaksi. Koko sodan aikaa hän ei kuitenkaan ollut Kannaksella, vaan 1942 lopulla hän siirtyi joksikin aikaa tehtäviin Helsinkiin. Helmi Kuusi kotiutettiin viimeisten joukossa marraskuussa 1944.

Koko komennuksensa ajan hän piirsi luonnoksia lotista, sotilaista ja etulinjan autioista taistelumaastoista. Varsinaista sodan raadollisuutta Kuusi ei kuitenkaan halunnut kuvata. Helsingissä ollessaan hän työsti luonnokset grafiikaksi. Sotaa kuvaavia teoksia ovat mm. Sotilassairaalassa (1940), Lotta (1941), Lukeva lotta (1942) ja Maisema Kivennavalta (1943). Monet hänen sota-ajan töistään ovat materiaalipulan vuoksi viivasyövytyksiä, sillä kuparilevyn sijasta hän jouti käyttämään sinkkilevyä, joka ei soveltunut kuivaneulatöihin. Myös painopaperia sai käyttönsä vain kaksi arkkia kerrallaan.

Grafiikassaan Kuusi keskittyi 1930-luvulla pääosin henkilökuvia, 1940-luvulta lähtien hän keskittyi enimmäkseen maisemiin. Vaikka Kuusi on tunnettu erityisesti grafiikastaan, hän teki myös maalauksia. Kun grafiikassa hän ilmaisi tunnelmaa valolla ja varjolla, maalauksissaan hän käytti värejä ilmaisemaan tunnetiloja ja tunnelmaa. Taiteellisen uransa aikana Helmi Kuusen töitä oli esillä kymmenissä näyttelyissä Suomessa ja kansanvälisesti. Hän oli tehnyt taitelijan debyyttinsä jo 1933, mutta hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli vuonna 1946.

Vuonna 1948 Helmi Kuusi pääsi muutamaksi kuukaudeksi opiskelemaan grafiikkaa Tukholman kuninkaalliseen taideakatemiaan (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna). Hän myös opiskeli Pariisissa Académie Julianissa vuosina 1949-1950, sekä 1954.

Taiteellisen työnsä ohella Helmi Kuusi toimi opettajana ABC-piirustuskoulussa 1953-1965 sekä Imatran ja Lappeenrannan taidekoulussa 1955-1956.

Taiteilijan uransa aikana Helmi Kuusi oli Suomen Taidegraafikoiden jäsen sekä  sihteeri, Taidemaalariliiton jäsen, Suomen Taiteilijaseuran hallituksen varajäsen ja edustajiston jäsen, Suomen Pohjoismaisen Taideliiton hallituksen jäsen ja edustajiston jäsen sekä Kuvataiteilijaseniorien sihteeri.

Uransa aika Helmi Kuusi sai myös useita palkintoja ja tunnustuksia. Näistä mainittakoon Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki Pro Finlandia, jonka hän sai 1963.

Helmi Kuusi kuoli Helsingissä 21.4.2000. Hänen jäämistöönsä kuuluneet luonnoskirjat ja yli sadan vedoksen grafiikkakokoelma lahjoitettiin Ateneumin taidemuseolle.

Lähde: Heikki Malme: Helmi Kuusi, taidegraafikko (2003)

Kuva kirjasta Riitta Konttinen: Täältä tullaan!: Naistaiteilijat modernin murroksessa