Siirry sisältöön
Hellin kuva lottien ryhmäkuvasta

Kouri Helli

Lotta Lääkintäjaosto

Helli Kouri toimi lottana lääkintäjaostossa Lapissa.

Helli Maria Kouri syntyi Kemin mlk:ssa 11.12.1911 (nykyinen Keminmaa).

Liittyi Lotta Svärd -järjestöön 1929, heti täytettyään 18 vuotta. Toimi järjestötyössä mm. Kemin kunnan lotissa 5 vuotta puheenjohtajana.

Ennen sotavuosia hän toimi ainakin kiertokoulunopettajana. Talvisodan aikana: Kemiyhtiön emännöitsijänä siirrettynä Kauppilan tilalle Keminmaahan. Karihaaran sairaala lopetettiin 1940, jonka jälkeen Helli sai uuden työpaikan Kittilän osuuskaupan ruokalan emäntänä.

Helli lottien ryhmäkuvassa

7.6.1941 sai puhelun Kittilän Lotta Svärdin paikallisosaston puheenjohtajalta, että voisiko lähteä tänä iltana komennukselle. Lähti samana iltana klo 20 autosaattueessa Kittilästä yli 800 miehen ja 5 lääkintälotan kanssa kohti Rovaniemeä. Omassa mielessä kuvitteli lähtevänsä ehkä Rovaniemen sotasairaalaan. Saapuivat Rovaniemen Ylikylään. 17.6. piti ilmoittautua maanviljelys- tai pienviljelyskoululle Rovaniemellä ja sieltä ei saanut poistua. Sahanperällä parakkeja purettiin kuorma-autoihin, kenttäsairaalan varusteet. Muonituksesta ei ollut tietoa, eikä evästä. Illalla Rovaniemen asemalla lastattiin junaan kenttäsairaala. Oli nälkä. 18.6. lähti juna, joka pysähtyi joka asemalla Rovaniemen ja Kemijärven välillä. Illalla oltiin Kemijärvellä. Helli lähti sukulaisiin yöksi ja huomasi aamulla, että porukka oli jo menossa eteenpäin ja ehti viime tipassa viimeiseen kuorma-autoon mukaan.

Helli toimi kirurgisessa A-osastossa, joka kulki rintaman mukana. Kuusamon osuuskaupalla kenttäsairaala pystyyn, juhannuksen aikana meni siellä toista viikkoa. Sitten Tuutijärvelle, siellä kaksi päivää. Siellä oli kaatuneita suomalaisia ja venäläisiä, poltettuja paikkoja. Löydettiin kellareista venäläisten muonaa, mutta niitä ei luvattu syödä, koska voivat olla myrkytettyjä (takavarikoitiin). Auttijärvelle, 19 km veneillä, jotka olivat täynnä tavaraa, sitten kaksi vuorokautta Jyhämässä (Salla, Ahkiojärvi). JR 54 osasto, suomalaiset kulkivat tiettömiä taipaleita sivusta ja saksalaiset kulkivat tietä pitkin. Oli tarkoitus motittaa Sallan kirkonkylä.

Kävelymatka n. 20 km alkoi, varusteet piti kantaa, oli tulossa raskas taival. Tässä vaiheessa annettiin viimeinen mahdollisuus palata takaisin ja tämän jälkeen ei valituksia saa tulla, oli päällikkölääkärin, Olavi Kosti Heikki Leikkosen, ohje. Matka kuljettiin karjapolkuja pitkin. Kenttäsairaalassa oli 8 sairaanhoitajaa, n. 10 lottaa, 4 lääkäriä, tämä oli mitoitettu 40 potilaalle. 7.7. klo 4.30 saapuivat Moltikaisen lammelle yömarssin jälkeen. Laitettiin kiireesti sairaala pystyyn. Tykistö alkoi ampumaan. Ensimmäisenä päivänä kirjattiin sairaalaan yli 800 haavoittunutta. Ne, jotka pystyivät jatkamaan matkaa, jatkoivat Jyrhämään veneellä Tuutijärvelle, vakavasti haavoittuneet jäivät tähän. 13.7. Kelsinkäisen reissu, jossa n. 800 miestä kaatui ja haavoittui. Teltat eivät riittäneet, tehtiin haoista kotuksia. (Kotus = runkopuista tehtiin katos, nuorista koivuista katto, haot alle joita vaihdettiin puhtaisiin).

Helli työskenteli vanhimpana lottana vaikeimmin haavoittuneiden teltassa. Siellä oli n. 50 vaikeasti haavoittunutta, ei ollut muonaa ainakaan kolmeen vuorokauteen. Saksalaiset pudottivat lentokoneista suklaalevyjä ja se oli ainoa ravinto. Tätä kesti pari viikkoa. Kenttäsairaalassa ei ollut työnjakoa, ei koulutusta, kahdella oli 6 kk:n kurssi, Hellillä oli vain 2 viikon piirikurssi, oli osaamaton maallikko. Sairaanhoitajat olivat leikkaussali- ja poliklinikkateltoissa. Ei ollut lepoaikoja, kun kaatui väsymyksestä potilaiden joukkoon, pääsi pariksi tunniksi nukkumaan. Eversti Jounela 6. divisioonasta hälytti pyynnöstä lisää lottia paikalle.

Nuoret alokkaat, jotka olivat aloittaneet armeijan pari viikkoa sitten joutuivat rintamalle. Näiden joukossa Hellin Pentti-veli. Seuraava kenttäsairaalan etappi oli elokuussa Lehtopilkkovaara, jossa viivyttiin n. 2 vk, siellä oli myös toinen A-osasto. Tämä oli hyökkäyssodan vaihe. Tällöin he oman ja naapurin tykistön tuliholvin alta marssivat lehmäpolkuja ja soita pitkin. Haavoittuneiden kertomana Helli sai tietää rintaman asioista.

Naapurin tiedustelukone lensi matalalta, joten ei jäätykään siihen paikkaan vaaran kylkeen, mihin ensin ajateltiin, vaan laskeuduttiin vaaran kyljestä alas n. klo 5 Vuorijokivarteen. Täällä hoidettiin eri kansallisuuksiin kuuluvia potilaita. Alakurtti, jossa oltiin n. 2 vk ja ensimmäinen lepoaika. Siellä oli myös porilaisten A-osasto. Kenttäsairaalassa oli hyvä henki, puhallettiin yhteen hiileen, työilmapiiri oli esimerkillinen. Sitten Duntsan yli Hanhijärvelle (vanha raja). Täällä oli leikkaussali, poliklinikka ja ruokailu parakeissa. Saksalaiset jättivät varomattomasti valot kuorma-autoihin. Elettiin lokakuuta. Klo 23 tykistökeskitys tähän niemekkeelle, siirryttiin rantaa venäläisten tekemiin korsuihin/telttoihin. Osa meni yli ja kahta puolta niemekettä, työkomppanian telttaan täysosuma, kolme menehtyi.

Tammikuussa -42 ensimmäinen loma ja tuli kirje, että pitää ilmoittautua Kajaaniin. 24.1. Helli lähti Sallasta Kajaaniin, sieltä saapui monen paikkakunnan kautta lopulta Ouluun. Siellä kävi tapaamassa Hervan emäntää, joka oli tullut Ouluun viimeisellä junalla Kemistä eikä yhteyttä Kemiin oltu sen jälkeen saatu. Hervan emäntä oli nähnyt Hellin sisarta Katria, joka sai nuorimman pojan Kemin valtauspäivänä 4.10. Kemissä sairaalan kellarissa. Sitten Ranuan kautta Portimojärvelle (2vk), varoitettiin, ettei saa polulta poiketa, koska polun sivussa oli miinoja. Oli kiire Rovaniemen kautta pohjoiseen. Rovaniemi paloi, Ounasvaaralla oli sairaala, 5km pitkä kolonna, johon oli sivuutusoikeus.

Helli kotiutettiin 30.11.1944. Tämä rengasmatka kesti lähes 3,5 vuotta samassa yksikössä, sama päällikkölääkäri, ja 8 lottaa olivat mukana alusta loppuun ja 1 sairaanhoitaja Maire Halonen.

Sodan jälkeen Helli työskenteli Liikepässissä Kemissä, joka oli ainakin lounasravintola. Siellä kävivät useat kaupungin työntekijät syömässä. Myöhemmin hän piti kotiruokalaa Kemissä omassa kaksiossaan Valtakadulla. Kotiruokala oli lounaspaikka.

Teksti perustuu Hellin haastattelusta tehtyyn referaattiin hänen ollessa lääkintälottana 1941-1944 kirurgisella A-osastolla. Helli kuoli toukokuussa 1998.

Hellin kuva tummassa asussa
Helli Kouri