Kohvakka Irja
Irja Kohvakka toimi muonitusjaostossa ja muonituspäällikkönä.
Irja Kohvakan äiti oli 1920-luvulla yksi Lappeenrannan lottayhdistyksen perustajajäsenistä. Kauppias Kohvakan perheen kaikki neljä tytärtä olivat lottia. Irja liittyi Lottajärjestöön vuonna 1934. Hän valmistui Kasvatusopillisesta Talouskoulusta talousopettajaksi, oli jonkin aikaa harjoittelijana Ruotsissa NK-tavaratalossa sekä työskenteli Imatran Valtion hotellissa.
Syyskuussa 1939 Irja aloitti työt Kampin ammattikoulun ravintolanhoitajana. Vajaa kuukautta myöhemmin Suomessa alkoi YH, ja koulu jouduttiin sulkemaan. Annankadun koulun pihalle tuotiin Alfakeittimet, joissa lotat laittoivat ruokaa perheille, joiden huoltajat oli kutsuttu harjoituksiin. Irja Kohvakka osallistui tähän muonitustyöhön. Hänen vastuullaan oli ostaa ja kerätä ruoka-aineita. Heinäkuussa 1939 Kohvakka siirtyi Viipuriin hoitamaan Kannaksen linnoitustöiden muonitusta. Talvisodan alettua jatkuivat linnoitustyöt ja muonittaminen niin ikään vaikeutuneissa ja vaarallisissakin olosuhteissa.
Syksyllä 1940 palasi Irja Kohvakka lottakomennukselta siviilitehtäviinsä. Keväällä 1941 Kohvakka oli pitämässä lottakurssia kun Keskusjohtokunnan muonituspäällikkö Maja Genetz pyysi Kohvakkaa yhteyslotan tehtäviin. Irja päätyi yhdyslotaksi kenraali Jalmar Siilasvuon armeijakuntaan Kuusamoon ja Suomussalmelle. Yhdistetyssä muonituspäällikön ja yhteyslotan tehtävässään Kohvakka kulki henkilöautolla kuljettajan kanssa muonituspaikalta toiselle. Paikoissa suoritettiin tarkastuksia, opastettiin ja valistettiin lottia ja otettiin valituksia vastaan.
Syksyllä 1943 avattiin jälleen koulu, jossa Irja työskenteli ja hän palasi siviilitehtäviinsä. Koulun jouduttiin sulkemaan Helsingin pommitusten jälkeen talvella 1944, jolloin Irja siirtyi jälleen rintamalle. Hänet lähetettiin lottakomennukselle Karhumäkeen, jossa toimi suuri armeijakunta. Palvelukseen tarvittiin useita yhteyslottia, joiden lomittajana Kohvakka toimi.
Sotien aikaisesta toiminnasta muonituspäällikkönä ja yhteyslottana myönnettiin Irja Kohvakalle 4.luokan vapaudenristi miekkojen kanssa.
Lotta Svärd -järjestössä työ jatkui jatkosodan päätyttyä kiireisenä. Marraskuun alussa 1944 perustettiin Työmaahuolto ry (vuodesta 1945 eteenpäin Työmaahuolto Oy), jonka tehtäväksi määriteltiin komennukselta vapautuvista lotista huolehtiminen ja Pohjois-Suomen jälleenrakennustyömaiden muonittaminen. Työmaahuolto ry:n perustamiskirjan allekirjoittivat aktiivisesti lottatyössä toimineet naiset. Irja Kohvakka oli mukana perustamassa Työmaahuolto ry:tä ja toimi sen johtokunnassa vuosina 1944-1947.
Sotien jälkeen Kohvakka työskenteli Kampin ammattikoulussa. Vuonna 1956 Punainen Risti Suomessa lähetti henkilökuntaa Itävaltaan, Unkarin pakolaisille perustetuille leireille. Kohvakka lähti Itävaltaan, leirille, joka oli suomalaisten hoidossa Wiener Neustadissa. Leiri oli ns. läpikulkuleiri, josta ryhmä kerrallaan lähetettiin eri maihin, kun viisumit ja liput saatiin järjestykseen. Leirin vahvuus oli toista tuhatta. Irja Kohvakan työsopimus oli aluksi kolme kuukautta mutta Punainen Risti anoi hänelle lisää virkavapautta omasta työstään Suomessa. Kahdeksan kuukauden muonitustehtävien jälkeen pakolaisleireillä Kohvakka palasi Suomeen.
Kohvakka työskenteli Kampin ammattikoulussa eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1975 saakka.