Knuutinen Aino
Aino Maria Knuutinen (os. Kämäräinen) syntyi 23.10.1921 Kiuruvedellä. Hän nukkui ikiuneen kotonaan 4.10.1992.
Nuorena Aino harrasti urheilua saaden hiihtokilpailuista palkintoja, naisvoimistelua ja laulua Luupuveden sekakuorossa.
Sota-aikana Aino Knuutinen oli Lottana Repolan varuskuntasairaalassa ajalla 16.1.-31.5.1944.
Hän menetti kaksi vanhempaa veljeä sodassa. Onni Kämäräinen (1915-1940) kaatui Koivuselässä ja Arvo Kämäräinen (1918-1941) Rukajärvellä.
Sodan loppuvaiheessa Aino oli työpalveluleirillä Huittisissa 15.1.-15.7.1945 työtyttönä.
Sodan jälkeen ennen avioitumistaan Aino oli töissä Kanta-Hämeessä kartanoissa ja maatiloilla, joissa oli paljon työväkeä. Mentyään naimisiin vuonna 1950 hän muutti miniäksi Kiuruveden Tilhiään, jossa appivanhemmat asuivat samassa taloudessa. Elämäntyö oli maanviljelyn parissa lypsykarjatilalla. Hän oli myös kolmen lapsen äiti ja kotiompelija.
Ainon harrastukset liittyivät erilaisiin kädentaitoihin ja talkootoimintaan kylällä. Marjojen poiminta oli myös mielipuuhaa ja viimeisinä vuosina hän viihtyi sanaristikkojen parissa. Mummille kolme lastenlasta tuottivat suurta iloa seuratessaan heidän leikkimistään ja kasvamista lomilla käydessään.
Aino Knuutisella on jäänyt lottajärjestöstä muistoksi kuva vaatehuollosta Kiuruvedeltä. Lisäksi lottamerkki ja työpalvelumerkki ovat tallella.
Aino Knuutiselle myönnettiin rintamapalvelustunnus. Hänen hautakivessään on kiinnitettynä tammenlehvä- ja Rukajärvi-merkit.
Tämä tarinan kirjoitti Aino Knuutisen tytär Raija Knuutinen