Kanerva Saara
Saara Kanerva toimi lottana toimisto- ja viestijaostossa sekä muonitusjaostossa.
Saara Kanerva (os. Routamaa) syntyi 23.5.1912 Kangasalla maanviljelijäperheeseen. Perhe oli suuri, hänellä oli 11 sisarusta. Yksi hänen veljistään kaatui jatkosodassa 1941 ja sisar jatkosodan jälkeen espanjantautiin.
Keskikoulun jälkeen Saara aloitti opettajaopinnot Heinolan opettajaseminaarissa 1930 ja valmistui 1934. Opiskeluaikanaan hän päätyi Lotta Svärdin Kangasalan paikallisosastoon suoritettuaan pesäpallotuomarikoulutuksen. Talvet hän opiskeli, kesällä hän veti pesäpallo- ja suunnistusharjoituksia paikallisosastossa.
Ensimmäisen opettajan pestinsä Saara sai Utsjoelta valmistuttuaan 1934 . Matka taittui ensin junalla Rovaniemelle, ja sieltä Ivalon kautta Inarin Kaamaaseen linja-autolla. Loput 110 kilometriä Utsjoelle oli taitettava jalan. Onneksi Saara sai oppaakseen lappalaispojan, ja he olivat perillä Utsjoella jo seuraavan päivän iltana.
Utsjoella Saara viipyi vain 4 kuukautta. Sieltä hän lähti opettajaksi Ylivieskaan 1935, ensin Ojankylän koululle ja sieltä 1937 Köyliöön Voittaisten koululle. Ylivieskassa Saara liittyi lottien keräys- ja kansliajaostoon. Syksyisin järjestettävillä valistusviikoilla hän oli vastuussa musiikista ja lausunnasta. Urheilullisuutensa vuoksi Saarasta tuli myös voimisteluryhmän vetäjä.
Ennen Köyliöön lähtöä Saara oli tavannut Ylivieskassa yhteisen tuttavan kautta torniolaisen Teuvo Kanervan, joka oli ammatiltaan kauppamatkustaja. Rakkaus kasvoi hiljalleen, ja he menivät naimisiin 16.6.1939. Saaran perhe ei kuitenkaan aluksi hyväksynyt avioliittoa eikä tuoretta vävyä.
Saara lähti opettajaksi Tornioon 1939, ja liittyi siellä Tornion paikallisosastoon. Liikekannallepanon ja talvisodan aikana Saara osallistui muonituksiin työväentalolla. Rintamalle hän ei päässyt, sillä pariskunnan esikoispoika oli syntynyt juuri.
Jatkosodan aikana Saaralle ja Teuvolle syntyi vielä kaksi lasta, toinen poika 1941 ja tytär 1943. Kuopus syntyi 1951.
Jatkosodan aikana Saara oli aktiivisesti mukana lottatoiminnassa. 1941 hänestä tuli sotaorpojen huoltaja, kunnes vastuu heistä siirtyi valtiolle. 1942 hänestä tuli Tornion paikallisosaston hallituksen jäsen ja tyttötyönjohtaja. Samana vuonna hän oli myös saattamassa lapsijunaa Göteborgiin.
Tämän jälkeen hän toimi sotasensuurissa ja muonituksessa vuoteen 1945 asti. Sensuurissa luettiin kirjeitä, joita suomalaiset ja saksalaiset lähettivät toisilleen. Kirjeiden mukana saatettiin lähettää myös rahaa, ja se tuli ottaa lähetyksestä pois, jos se oli laittomasti lähetetty. Myös joukkoihin ja niiden liikkeisiin viittaavat kohdat mustattiin kirjeistä. Joskus salakirjoitukseksi epäillyt kirjeet lähetettiin kemistille tutkittavaksi.
Teuvo haavoittui jatkosodan alussa jalkaan. Myös Saaran pojat haavoittuivat lapinsodan aikaan 1945 saksalaisesta kranaatista. Kranaatti oli ollut hiekkakuopalla, jossa pojat olivat naapurin poikien kanssa leikkineet, ja se oli räjähtänyt vahingossa. Puolison ja poikien haavoittumisen myötä sotainvalidityöstä tuli Saaralle tärkeää, ja hän perusti Sotainvalidien veljesliiton Tornion osaston naisjaoston 1982, toimien sen puheenjohtajan vuoteen 1996 asti.
Sodan aikana hän oli myös perustanut Tornion Asevelinaiset yhdistyksen 1941, jonka puheenjohtajana hän myös toimi sen lakkauttamiseen asti 1944.
Sodan jälkeen Saara jatkoi opettajana Suensaaren ja Putaan kouluilla sekä Tornion yhteislyseossa. Hän jäi eläkkeelle 1972.
Saara Kanerva on toiminut kaksi kautta Tornion kaupungin valtuustossa sekä 20 vuotta sosiaalilautakunnan jäsenenä. Hän oli perustamassa SPR:n Tornion osastoa 1959, ja toimi sen sihteerinä 14 vuotta, sekä piirihallituksen jäsenenä muutamia vuosia. Hän oli perustamassa Tornion aliupseerien naisjaostoa, ja toimi sen puheenjohtaja lähes 20 vuotta. Suomen aliupseeriliiton naistoimikunnan puheenjohtaja hän toimi 1968-1974. Saara on ollut myös Tornion kokoomusnaisten puheenjohtaja ja Lapin kansallisten eläkeläisten puheenjohtajan. 1974 hän perusti Tornion kansalliset laulajat, sekä toimi kuoronjohtajana 14 vuotta. Hän on ollut myös Vapaussodan huoltosäätiön sihteeri ja rahastonhoitaja, sekä jäsen Tornion sotaveteraanien naisjaoston johtokunnassa. Hän on toiminut myös Kalevalaisten naisten Tornion yhdistyksen puheenjohtajana, sekä Kalevalaisten naisten liiton varapuheenjohtajana.
Saara Kanerva on ollut perustamassa Länsipohjan Suojeluskunta- ja lottaperinneyhdistystä. Hän on ollut myös Lapin lottaperinneyhdistyksen hallituksen jäsen ja sen puitteissa kerännyt huomattavan määrän lottamatrikkelitietoa.
Sodanajan- ja lottamitalien lisäksi Saara Kanervalle on myönnetty 3.luokan Vapauden Risti, Suomen Leijonan ansioristi, SPR:n ansiomitali, Sotainvalidien ansioristi sekä Reserviläisliiton Reservin Aliupseerien Liiton ansioristi solkineen.
Saara on elänyt leskenä Teuvon kuoltua 1989.
Saara Kanerva vietti toukokuussa 2017 105-vuotissyntymäpäiväänsä.