Kanerva Irene
Irene Kanerva toimi pikkulottana Rovaniemellä.
Irene Kanerva liittyi pikkulottiin vuonna 1939 ollessaan 14-15-vuotias. Suvun kaikki naiset kuuluivat Lottajärjestöön. Kanerva olisi halunnut ryhtyä ilmavalvontalotaksi, mutta oli tehtävään liian nuori. Hänen isoisänsä toimi kauppiaana Rovaniemellä ja isä oli reserviläinen ja toimi kokkina Petsamossa.
Rovaniemellä lotat kokoontuivat aina torstaisin ja heille jaettiin tehtäviä. Kanerva auttoi mittaamaan polttopuita, jotka pilkottiin ja vietiin suojeluskuntatalolle ja niitä tarvitseville perheille. Hän oli myös leikkaamassa lumipukukankaita, joista lotat sitten ompelivat lumipukuja. Suojeluskuntatalolla oli ainakin kymmenen lottaa ompelukoneiden ääressä ja töitä tehtiin kovalla vauhdilla. Ylimääräisistä kankaista tehtiin lumipukuihin tasku, johon mahtui tupakka-aski ja tulitikut. Myös huppuja tehtiin eikä minkään annettu mennä hukkaan. Työtä tehtiin usein iltaisin kuudesta yhteentoista ja päivisin oli suojeluskuntatalo muussa käytössä.
Kanerva auttoi myös purkamaan vanhoja kaulaliinoja ja muista villavaatteita, joista tehtiin uusia käsineitä rintamalle. Hän oli myös paketoimassa paketteja ja keräsi lumppuja. Pikkulotille järjestettiin myös ensiapukursseja. Kanerva oli innostunut kaikesta ja kova tekemään töitä. Vaikka perheellä oli kotiapulainen, oli hänellä silti kotitöitä tehtävänään lottatehtävien ohella. Tässä kiireessä koulu jäi taka-alalle.
Vuonna 1941 hän osallistui maaottelumarssiin Ruotsin lottien haastaessa Suomen lotat kisaamaan. Kilpailussa käveltiin yhteensä 10km. Suomen lotat voittivat marssin vuonna 1941. Kanervalla on vieläkin marssimerkki tallella.
Kanerva osallistui 2-3 viikkoa kestävälle lottaleirille vuonna 1941. Leirillä nukuttiin teltoissa metsässä ja aamuisin käytiin uimassa. He opettelivat lottatehtäviä kuten haavojen sitomista. Kanerva oli yksi vanhimmista pikkulotista leirillä ja usein vahti nuorempia pikkulottia. Leirin opettaja oli vaativa, mutta hyvä opettaja.
Välirauhan aikana hän meni sotilaspoika toimivan sukulaisensa kanssa myymään kirjoitusvälineitä sairaalaan. Sairaalassa piti liikkua hyvin hiljaa sukkasillaan eikä saanut kolistella. Hänen isoisänsä oli myös antanut tarkat ohjeet siitä, että tuotteet piti myydä kaupan hinnoilla eikä mistään ostoksesta saanut ottaa ylimääräistä maksua.
Vuonna 1944 tuotiin Rovaniemelle haavoittuneita Karjalasta. Kanervan täti toimi lääkintälottana. Kanervan perhe asui lähellä rautatieasemaa ja lähti tätinsä kanssa auttamaan haavoittuneita. He jakoivat sotilaille mustaviinimarjamehuja ja keksejä. Erityisesti mieleen oli jäänyt sotilas, jonka jalat olivat haavoittuneet. Kaneva korjasi sotilaan tyynyä, tarjosi mehua ja rohkaisevia sanoja. Sairaala oli melko lähellä rautatieasemaa. Oli kuuma päivä ja elokuun alku. Lottapuvun hihoja ei yleensä saanut kääriä, mutta Kanerva huomasi monien vanhempien lottien käärineen hihansa. Hän päätti kumminkin sinnitellä eikä käärinyt omiaan.
Hän oli hyvä ystävä Fanni Luukkosen veljen tyttären Marja-Liisa Heikkisen (os. Luukkosen) tyttären Railin kanssa ja pääsi myös vierailemaan Luukkosten kesämökillä Iin Kirkkosaarella. Saaren olivat ostaneet Fanni Luukkosen vanhemmat eikä sinne kuka tahansa päässyt vierailemaan. Hän vietti siellä muun muassa yhden juhannuksen Railin kanssa lukien Anni Swanin satuja ja lukuisia eri aikakausilehtiä.
Lapin sodan syttyessä lähti perhe evakkoon Ruotsiin. Paeta piti pommikoneiden pelossa metsien kautta. Koti Rovaniemellä poltettiin ja samalla tuhoutui vanha omaisuus ja lottapuku. Ruotsista he pääsivät asumaan Tornioon, jossa he asuivat kunnes saivat rakennettua uuden pienemmän talon Rovaniemelle.
Hänen setänsä asui heidän vanhan talonsa kellariin tekemässään asuintilassa. Folke Bernadotte (!!!-!!!) tuli vierailemaan Rovaniemellä ja tutustumaan kellariasumiseen. Setä oli asunut jonkin aikaa ulkomailla ja osasi puhua hyvää englantia. Bernadotte tuli myös tarkastelemaan hänen asuinpaikkaansa ja tarjosi hänelle tupakkaa hopeisesta askista. Setä oli pyytänyt myös Kanervan päiväkirjaa lainaksi ja pyysi siihen Bernadotten nimikirjoitusta. Hän oli saanut kritiikkiä ideastaan eikä kukaan uskonut Bernadotten suostuvan moiseen. Hän kumminkin sai nimikirjoituksensa ja Bernadotte lähti matkoihinsa. Ei kovinkaan kauaa tästä tapaamisesta niin Folke Bernadotte sai surmansa Jerusalemissa.
Järjestön lakkauttamisen jälkeen tuntui pahalta, kun lotista ei saanut lainkaan puhua. Järjestö oli hyvin energinen ja se vaikutti monien elämään hyvällä tavalla. Hän olisi halunnut mukaan muonittamaan Rovaniemelle Lapin jälleenrakentamista, mutta hän ei ollut siihenkään sopivan ikäinen. Kanerva on kuulunut Turussa ja Helsingissä rintamanaisiin.