Kaislaniemi Kaarina
Kaarina Kaislaniemi toimi lottana toimisto- ja viestijaostossa Sortavalassa.
Salme Kaarina Kaislaniemi syntyi 27.2.1920 Sortavalassa.
Hänen isänsä oli sotilasmestari Aleksanteri Kaislaniemi ja hänen vaimonsa Elsa (o.s. Nikkonen). Kaarina valmistui ylioppilaaksi Jaakiman yhteiskoulusta 1939.
Alkukesän Kaarina oli puhelinkeskuksessa, ja elokuussa lottakomennuksella Niikkanan sotilaskodissa (linnoitustyöt). Syksyllä hän oli sisarensa Sirkan sijaisena Kelpän linnakkeella keittiössä ja sotilaskodissa.
Marraskuussa tuli komennus Viipurin Markovillaan viestikurssille. Sodan sytyttyä Kaarina haki varusteet kotoa ja siirtyi Sortavalaan puhelinkeskukseen. Ennen sotaa Kaarina osallistui lottajärjestön paikallisosaston tavanomaisen toimintaa, esim. lottakuoro.
Talvisota ja välirauhan aika
Lottatoiminta vuoden 1940 loppuun mennessä vuonna 1940 laaditun todistusluonnoksen mukaan:
“Astunut vapaaehtoisena viestikurssille Viestios. 2/Kan. Sk. p:n Esikuntaan 1939.11.19.
Komennettu Viestios./Sor. Sk. p:n Esikuntaan keskuksenhoitajaksi 1939.12.2.
Vapautettu Viestios./Sor. SK. p:n E:stä 1940.4.1.
Astunut vapaaehtoisena I/KTR13:an muonituslotaksi 1940.4.1.
Vapautettu I/KTR13:sta 1940.9.1.
Otettu ylim. kanslia-apulaiseksi Pv.PE:n T2:en ja määrätty T2 Sl:aan 1940.11.18.
Kuulunut Lotta-Svärd-yhdistyksen Jaakkiman po:oon v:sta 1937. Siirretty Varkauden po:oon 1940.”
Kaarina toimi puhelinkeskuksessa ja toimistotehtävissä ylioppilastutkinnon suorittaneena ja saksankielen taitoisena. T2 Savonlinna toimi silloisen Säämingin kunnan puolella Rauhalinnassa. Hänen sisarensa toimivat eri puolilla sotatoimialuetta muonitustehtävissä. Perhe oli välirauhan ajan Varkauden Akonlahdessa.
Talvisodan päiväkirjaa mm. hälytyksistä KK piti 1.1.-14.4.1940. Rauhan tullessa voimakkaat purkaukset päiväkirjassa rauhanehtoihin, revanssihenkeäkin! 15.3. on merkintä “Keskus irti n. 22.00”. Lähtö Kiteelle ja edelleen Puhokseen ja Suvantoon: töissä Mannisen kahvilassa. 1.4. Tohmajärvelle muonituslotaksi 1/KTR 13.
Jatkosota
Savonlinnan komennuksen kestosta ja vuoden 1941 alkupuolen toiminnasta ei ole käsitystä. Merkintöjä löytyy vasta 5.11.1941 aloitetusta vieraskirjasta Kannakselta, Lempaalan Tinolovosta. Seuraava sijoituspaikka oli Kiviniemi 27.1.–7.2.1942, minkä jälkeen komennus Itä-Karjalaan, Latvan kylään ajaksi 10.2.1942 – 12.5.1943.
Latvassa Kaarinan tehtävänä oli tykistö-osaston toimisto- ja viestilottana toimiminen, näin asemasodan aikana. Vapaa-aikaa lienee ollut, valokuvista päätellen, ihan mukavasti. Nuoret miehet ja naiset tapasivat toisiaan ulkoilun, kuten hiihdon ja kesällä uinnin merkeissä. Pieniä juhlia kahvituksineen järjestettiin usein. Eipä ollut ihme, että Kaarinan suhde nuoreen vänrikkiin lämpeni niin, että siviiliin lähtö toukokuussa 1943 tapahtui avioliiton solmimisen johdosta. Tuloksena syksyllä syntyi tämän kirjoittaja. Avioliitto päättyi kuitenkin jo 1945.
Siviilielämä
Sodan jälkeen Kaarina työskenteli Turun laivastoasemalla toimistotehtävissä. Toisen lyhyen avioliiton seurauksena syntyi tytär, sisarpuoleni 1947. Tämän jälkeen Kaarina suoritti Turun yliopiston opettajakorkeakoulun lyhennetyn kurssin, ja toimi kansakoulunopettajana eri kouluilla, viimeiset 13 vuotta vuoteen 1981 Laitilassa.
Eläköitymisen jälkeenkin Kaarina oli jäsenenä toimien aktiivisesti Karjalaseurassa, Sotaveteraaneissa, Veteraaniopettajissa, Lottaperinneyhdistyksessä, Valamoseurassa sekä laulaen kirkkokuorossa Laitilassa ja Turussa.
Kaarina Kaislaniemi kuoli 28.7.2019 Turussa.
Eri dokumenteista koonnut Kaarina Kaislaniemen poika
Ilpo Kaislaniemi
27.2.2021
