Järvinen Helvi

Lotta Lääkintäjaosto

Helvi Järvinen toimi lottana muonitusjaostossa.

Helvi Hellin Järvinen (o.s. Hämäläinen) syntyi Keski-Suomessa, Sumiaisissa, Lohilahden kylässä 04.08.1923 pienviljelijä- ja metsuriperheen vanhimpana lapsena.

Ennen sotavuosia Helvi kävi koulua Syvälahden kansakoulussa. Koulun päätyttyä hän auttoi kotitilan töissä ja muun muassa kaitsi kuutta nuorempaa sisarustaan. Tarvittaessa hän oli myös koululla apulaisena muun muassa keittäjän sijaisena.

Helvi liittyi Sumiaisten kirkolla Lotta Svärd järjestöön. Komennus Kiestinkiin lottatöihin muonitus- ja kanttiinilotaksi tuli 18.10.1941.

Helvin jäsenkortti — Helvin lottajäsenkortti.

Olin täyttänyt 18 vuotta, mutta rohkeutta oli lähteä kohti tuntematonta. Junalla mentiin kohti Kuusamoa tykkikuulien päällä, kylmässä istuen. Kuusamosta jatkettiin eteenpäin matkaa kuorma-auton lavalla 100 km itään, Kananaisten kylään.

Kulkurin kanttiinissa ambulanssimiehet ja haavoittuneet saivat kuumaa juotavaa matkalla sotasairaalaan. Kanttiinia pidettiin auki yötä päivää.

Helvi ja sotilas kanttiinissa joulunvietossa — Kanttiinin joulu Piltsussa. Aineksia oli saatu riisipuuroon ja kiisseliin sekä jonkinlaista pullaa kahvin korvikkeen kanssa. Jouluevankeliumia luettiin.

Helvi ja toinen kanttiinilotta — TK-kuvaaja ikuisti kanttiinimme lehteä varten talvella 1941. Maija Mielonen Ulvilasta, Helvi Hämäläinen Sumiaisista ja kersantti Martikainen Kuusamosta.

Lottien ja sotilaiden kahvihetki kanttiinissa — Kahvihetki 1942 Maija, Helvi ja luutnantti Syrjänen (siviilissä Klaus Kurjen hovimestari).

Keväällä 1943 tuli lähtö kohti etelää Äänislinnaa. Lottien kanttiini Piltsu sijaitsi Laatokan takana. Siellä oli kolme lottaa ja Helvi hoiti emännyyttä. Sitten 1944 tuli komennus Aunukseen Lamperan kylään, jossa Helvi hoiti yksin kanttiinia. Seuraava komennus vei Helvin vielä Sortavalaan Rytyn kansakoululle, jossa oltiin elokuun puoleen väliin asti. Helvi oli tuolloin jo hyvin väsynyt sotaan, josta ei näyttänyt tulevan loppua.

Hain Vaasaan naisopistoon, pääsin sinne ja sain vapautuksen komennukselta. Koulu alkoi 20.08. Välirauha allekirjoitettiin 19.9.1944 ja siitä alkoikin uusi vaihe.

Helvi oli tavannut tulevan puolisonsa Jaakko Kalervo Järvisen sodan loppuvaiheessa rintamalla, Aunuksessa Lamperon kylässä. Juuriltaan porvoolaisena Jaakko toi Helvin Sumiaisista ja koti perustettiin Porvooseen. Perheeseen syntyi viisi lasta. Helvi hoiti kotia ja lapsia, siihen saakka kunnes nuorin lapsista meni kouluun. Helvi oli aiemmin Vaasassa opiskellut tavoitteenaan käsityönopettajan ammatti, mutta opinnot jäivät kesken. Myöhemmin hän kuitenkin meni töihin muun muassa Vaatetaiteeseen. Siellä hänen tehtävänään oli turkiskaulusten ynnä muiden somisteiden ompeleminen takkeihin. Useita vuosia hän toimi myös käsityön tuntiopettajana kansalaiskoulussa, kansalaisopistossa ja peruskoulun yläasteella.

Helvi asuu edelleen Porvoossa palvelukodissa.

Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta on Helvi Järviselle myönnetty Lottamuistomitali 19.09.1994. Mitalin luovutti puolustusministeri Elisabeth Rehn Porvoon Tuomiokirkossa.

27.4.2016 Helvi Järviselle myönnettiin myös Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali.