Hyytiä Hilkka
Hilkka Hyytiä toimi lottana muonitusjaostossa ja ilmavalvonnassa Karjalassa.
Kevättalvella 1942 sitten Itä-Karjalaan Kiestingin lähelle Pontsalenjoki nimiseen paikkaan alettiin rakentamaan lentokenttää. Olin siellä muonituslottana.
Hilkka Viola Hyytiä o.s. Launiainen syntyi Kanneljärven Kuuterselän kylään 17.4.1914. Hän toimi Mustanmäen posteljoonina nuorena. Hilkka oli liittynyt Kanneljärvellä Lotta Svärd -järjestöön. Hän oli tutustunut Kivennavan Liikoista olevaan Väinö Hyytiään, josta tuli sodan jälkeen v. 1950 hänen puolisonsa. Oliko historian sattumaa, mutta he muuttivat Espoon Laajalahteen, jossa tiestö on nimetty menetettyjen Karjalan kylien mukaan ja heidän kodin osoite oli Kivennavantiellä. He saivat kaksi poikaa vuosina 1951 ja 1954. Hilkka kuoli 5.8.1995 ja Väinö 9.4.1995. He ovat haudattuina Espoon kappelin hautausmaalle.
Tässä Hilkan kirje veteraanitunnuksen anomiseen. (Tunnus myönnettiin.)
Veteraanitunnus lautakunta.
Kun ei ole todistuksia sotavuosien ajalta, kirjoitan muististani missä olin sodan aikaan.
Olin Lotta-Svärd yhdistyksessä. Kotikyläni Karjalan kannaksen Kanneljärven Kuuterselän kylässä oli koululla ilmavalvontapaikka. Lokakuun 6 päivänä 1939 aloitettiin ilmavartio. Oltiin Viipurissa sijainneen IPAK Ilmapuolustus aluekeskuksen alaisena.
Kun sota sitten syttyi ja raja siirtyi kylien yli, jouduimme lähtemään. Uudelleen menin ilmavartioon Ihantalan kirkolle tammikuusta maaliskuuhun 1940. Välirauhan teon jälkeen olin vielä siihen toukokuun puoleen väliin Pyhältön kylässä ilmavartiossa. Tämä oli Haminassa sijaitsevan sotilasyksikön alaisena. Kapteeni Eerola oli päällikkönä. Talvisodan ajalta sain VM2-mitallin. Elokuussa 1940 menin Lappeenrannan Skinnarilan kylään linnoitusmiehiä muonittamaan. Lotta-Svärd rajatoimisto piti sitä yllä.
Kesällä 1941 alkoi sitten se jatkosota. Lappeenrannasta menimme Kemin Lautiosaareen muonittamaan työporukkaa, jotka olivat lentokenttää rakentamassa.
Kevättalvella 1942 sitten Itä-Karjalaan Kiestingin lähelle Pontsalenjoki nimiseen paikkaan alettiin rakentamaan lentokenttää. Olin siellä muonituslottana. Lotta-Svärd rajatoimisto oli Kemijärvellä, sen työporukan päällikkönä oli Kapteeni Eero Böök. Saksalaiset olivat mukana.
Kevät talveen 1944 olin siellä Kiestingin korvessa ja pääsin sitten sairastumisen takia pois. Liitteenä palveluspaikkoja. Kiestinki, Sohjananjoki, Kapustnajajoki, Tuoppajärvi, Tuhkapatuna, Ahvenlampi, Pontsalenjoki, Pääjärvi ja Suvannonkylä.