Huuhka-Schadewitz Meeri
Meeri Huuhka-Schadewitz toimi lottana muonitusjaostossa.
Salaisuuksia – olimme vain lottia, jotka tulivat sieltä jostakin ja menivät sinne jonnekin.
Meeri Huuhka-Schadewitz syntyi 21.9.1917 Ojansaaren kylässä, Raudussa.
Otteita Meerin kirjasta ”Lottia luotisateessa”, jonka hän kirjoitti 77-vuotiaana:
Meerin koti oli 3 kilometriä rajalta. Isä hoiti vanhempien sisarusten kanssa maatilaa ja kävi Kiviniemen kasarmilla timpurina. Äiti hoiti lapset ja karjan. Perheessä oli 8 tyttöä, joista Meeri oli nuorin. Yhdeksäs lapsi oli lopulta poika.
Meeri oli kolme sotaa kokeneena lottana rintamalinjoilla. Ensimmäinen kerta oli sotapakolaisena vapaussodan alussa. Monien muuttojen jälkeen perhe päätyi Viipuriin.
Ennen sotia Meeri oli Raudun Vehmaisten koululla opettajaparin keskoskaksosten hoitajana. Hän liittyi 1936 suojeluskunnan ala-osastoksi perustettuun Lotta Svärd-järjestöön saadakseen toimintaa ja tavatakseen muita nuoria. Kun suojeluskunta komennettiin linnoitustöihin, Meeri kumppaneineen joutui muonittamaan sitä. Hän sai kenttäkeittiön ja lottakanttiinin hoitajiksi kaksi lottasisarta. Sodan syttyessä 1939 tuli lähtö armeijan mukana kohti tuntematonta tulevaisuutta ja Meeri koki kaikki etulinjan kauhut. Hän oli perääntymisvaiheen alkaessa kirjaimellisesti viimeinen lähtijä Raudusta, jossa esikunta piti majaa. Näin hän myös näki kun kotikylä paloi.
Talvisota alkoi yllättäen 1939. Raudussa asuvat tytöt olivat jääneet evakkojen matkasta lottakomennukselle sotapoikien muonittajiksi. Koko talvisodan ajan pieni lottayksikkö asui metsässä ja perunakellareissa. Havuilla nukuttiin, reppu pään alla ja filtin reuna lakanana sekä toinen päällä. Suuret miesten kainaloon saakka ulottuvat hiihtohousut, autiotalosta löytynyt lähes kalju vasikkaturkki ja paremmilta ajoilta jäänyt opossumikauluri suojasivat Meerin ohutta pumpulista lottapukua.
Salaisuuksia – olimme vain lottia, jotka tulivat sieltä jostakin ja menivät sinne jonnekin. Ulkona liikkuessa kietouduttiin valkoiseen lakanaan ja heittäydyttiin hankeen pommitusten aikana. Alkuhämmingin mentyä lottakanttiini siirrettiin eturintaman taakse Vuoksen yli.
Meeri oli omin sanoin ”syntynyt sotaan ja imenyt sodan kauhut jo äidinmaidossa. Hän ja sota kuuluivat yhteen.” Hän halusi kykyjensä mukaan palvella sotilaita, jotka taistelivat puolustamassa viimeiseen asti. Näin Meeri antoi lottalupauksen yksin yössä. Virallisen lottalupauksen Meeri antoi Lemin kirkossa vuoden 1940 lopulla. Koko talvisodan ja välirauhan ajan hän kulki yhdessä lottasisaren Rauha Kekkosen kanssa.
Meeri otettiin valtion muonavahvuuteen. Talvisodan taitavaksi muonittajaksi kasvattama Meeri päätti siirtyä armeijan palvelukseen. Jatkosodassa Meeri toimikin pataljoonan huollon ylivalvojana, johtaen 7 keittiötä henkilökuntineen. Meerille myönnettiin sekä talvi- että jatkosodan mitalit. Eniten hän kuitenkin arvosti Summan ristiä.
Meeri oli aktiivinen Rautualaislehden avustaja ja hänen kirjoituksiaan on julkaistu myös Kansa Taisteli – Miehet kertovat lehdessä, jonka järjestämissä kirjoituskilpailuissa hän menestyi hyvin sota-aiheisilla kirjoituksillaan. Avioliiton hän solmi sotien jälkeen Mannerheim-ristin ritari Einar Schadewitzin kanssa. Heidät vihittiin 30. heinäkuuta 1949.
Einarin ja Meerin perheeseen syntyi esikoinen Aki vuonna 1951. Tällöin asuttiin vielä varuskunnassa Virolahdella. Toinen lapsi Kai syntyi vuonna 1954 Haminassa, jonne oli muutettu varuskunnan mukana Virolahdelta 1953.
Meeri Huuhka-Schadewitz kuoli 10.1.2000 Haminassa.