Hurme Lempi
Lempi Hurme toimi lottana toimisto- ja viestijaostossa Turussa.
Lempi Helena Hurme syntyi Turussa 9.7.1913. Kansakoulun 4. luokan jälkeen hän jatkoi koulunkäyntiään ensin Turun tyttölyseossa ja lukioon hän vaihtoi Turun Suomalaiseen Yhteiskouluun, josta pääsi vuonna 1934 ylioppilaaksi. Koska isänsä oli vakuutusyhtiö Sammon asiamies, Lempi pääsi töihin Sammon konttoriin. Hän oli innokas liikunnan harrastaja, varsinkin voimistelu ja uinti olivat hänelle mieleistä. Koska kotona tarvittiin hänen apuaan, Lempi ei voinut aloittaa käsityöopettajan tai vaihtoehtoisesti voimisteluopettajan opintoja, mikä varmasti harmitti häntä kovasti.
Sodan alettua Lempi jatkoi työskentelyään Sammossa ja nousi oman osastonsa johtoon, kun miespuoliset kollegat olivat lähteneet rintamalle. Sodan aikana kaikki Suomessa rekisteröidyt autot olivat vakuutettuina Sammossa juuri Lempin osastossa, joten heillä oli merkittävä asema kirjatessaan autojen ottoa sota-ajoneuvoiksi. Lotta Svärd -järjestöön hän liittyi jo varhain, 14.5.1937 ja 31.12.1941 hänestä tuli Turunmaan piirin Turku III:n paikallisosaston toimisto- ja viestijaoston jäsen. Työvelvoitettuna hän oli kesällä myös sukulaisten maatilalla heinätöissä. Se tehtävä loppui lyhyeen, sillä hän mursi nilkkansa, eikä voinut tehdä enää ruumiillista työtä. Voidakseen olla kuitenkin jotenkin apuna hän toimi ilmavalvontatehtävissä.
Lempi jäi eläkkeelle 50-luvun alussa kärsittyään loppuun palamisesta liian työmäärän sekä vapaa-ajan velvoitteiden vuoksi, sillä hän hoiti syöpään sairastunutta ystäväänsä. Kotona vanhempiensa kanssa asuessaan ja heitä auttaessaan Lempi harrasti kuitenkin paljon käsitöitä ja aloitti myöhemmin myös posliininmaalauksen. Opinhaluisena hän oli ahkera erilaisten kurssien osallistuja kansalais – ja työväenopistossa. Hän itse jopa toimi osittain ohjaajana mm. nypläyskurssilla. Pieni ystäväpiiri, joka muodostui entisistä koulutovereista, oli hänen sosiaalinen kontaktiverkostonsa.
Kun sisar Eeva (lottagalleriassa Sinisalo, Eeva) perusti perheen, tuli Lempistä vakituinen vieras maalla Suonenjoella ja myöhemmin Helsingissä, jossa Eeva miehineen asui myöhemmin. Maalla vietettyinä vuosina Lempi kutoi mattoja, teki vaatteita niin lapsille kuin kummityttärensä nukeille, leikki lasten kanssa ja oli kovin pidetty kumppani erilaisissa peleissä. Lasten uimaan opettelu tapahtui Lempin kanssa, koska hän itsekin rakasti uimista.
Lempi asui vanhempiensa kuoltua yksinään samassa omistamassaan huoneistossa Turussa Puutarhakadun varrella. Näkökyvyn heikennyttyä hänen oli muutettava palvelutaloon oltuaan jo yli 80-vuotias. Siellä hän ei viihtynyt kovinkaan hyvin, sillä dementia alkoi vaivata häntä vasta ihan viimeisinä elinvuosina. Hänen mielipuuhansa lukeminen, ristikoiden ratkaiseminen, käsityöt ja TV:n katselu jäivät lähestyvän näkökyvyn rappeutuessa vähitellen kokonaan, mikä oli hänelle suuri murhe. Lempi kuoli marraskuun 4 päivänä 2012 lähes 100 vuotiaana. Hänet haudattiin Turun Vanhalle hautausmaalle sukuhautaan.
kirjoittaja: Laura Sinisalo