Hildén Hillevi
Hillevi Hildén toimi pikkulottana Varparannassa.
Hillevi Elisabet Hildén (o.s. Pesonen) syntyi 4.5.1925 Säämingissä.
Hillevin vanhemmat olivat Abraham Pesonen ja Laina Katriina Pesonen. Perheeseen kuului yhteensä 10 lasta; Kirsti Onerva (s.1915), Pentti Eelis (s.1916), Kaisu (s.1918), Eeva (s.1921), Kalevi (s.1923), Hillevi (s.1925), Mikko Olavi (s.1927), Eino Uuras (s.1930), Eine Maria (s.1932) ja Aatto Abraham (s.1935). Hillevi asui perheensä kanssa maatilalla Tiisanmäellä Säämingin Varparannalla. Hillevi kävi kansakoulua Haukiniemessä ja työskenteli tilalla äidin apuna paimentaen nuorempia sisaruksiaan ja hoitaen kasvimaata.
Hillevi oli pikkulotta ja kävi pikkulottakurssin Savonlinnassa. Hän oli Varparannan Lotissa isosiskojensa Kirsin, Kaisun ja Eevan kanssa. Kirsti oli päämajassa Mikkelissä ruokahuollossa, Kaisu oli Savonlinnassa kirjanpitäjänä, Eeva oli muonittajana ja lääkintälottana Moinsalmella Säämingissä. Hillevi toimi ilmavalvontalottien apuna, koska ilmavalvontatorni sijaitsi kodin lähellä korkealla kalliolla. Hän valmisti ruuan kotona ja vei sen lotille valvontatorniin. Hillevi kuljetti myös kirjeitä tornista keskukseen, josta ne soitettiin edelleen Savonlinnaan.
Hillevi oli aktiivinen ja älykäs tyttö, joten hänestä tehtiin Varparannan lottien rahastonhoitaja. Puheenjohtajana toimi silloin Hillevin täti Ida Pesonen. Kirjanpitoon tuli kuitteja muun muassa seppeleen ostoista, ruokalaskuista, avustuksista köyhille ja lankaostoista. Lotat kutoivat lapsille lapasia ja sukkia sekä sotapojille kypäränmyssyjä. Lotat leipoivat Hillevin kotona esimerkiksi näkkileipää lähetettäväksi sotapojille rintamalle. Raudusta otettiin myös evakkoja Hillevin kotiin ja naapuritaloihin.
Hillevi oli aktiivinen ja älykäs tyttö, joten hänestä tehtiin Varparannan lottien rahastonhoitaja.
Sodan loputtua Hillevi meni 4H-kerhoneuvojakurssille Uudellemaalle, koska hän oli harrastanut kerholaisena puutarhaviljelyä jo monta vuotta. Kerhotoiminnan pääjohtaja Aatos Tavaila kävi tarkistamassa Hillevin viljelykset ja innosti häntä osallistumaan kerhoneuvojakurssille. Hillevi toimi kerhoneuvojana Säämingissä ja Sulkavalla kolme vuotta. Töihin kuului etsiä kerhopalstoja isoilta tiloilta sekä sopia vasikka- ja varsalaitumista. Neuvojan tehtäviin kuului myös metsän- ja taimienhoitoa ja kasvatusta. Keväisin tilattiin kasvien siemeniä sekä leikattiin pensaita ja omenapuita.
Ennen emäntäkoulua harjoitteli Hillevi Varparannan vanhainkodilla, jossa hänen tehtäviinsä kuului vanhustenhoitoa, mielisairaanhoitoa sekä puutarhanhoitoa. Hillevin tavoitteena oli kouluttautua sosiaalialalle vanhainkodin johtajaksi, mutta isän kuoleman vuoksi elämä muuttui ja opintohaaveet kariutuivat. Emäntäkoulu Säämingin Lehtiniemessä kesti kolme vuotta. Siellä Hillevi toimi myös opettajana ja oli johtaja Irma Hamarin sijainen hänen ollessaan kansanedustajana. Hillevi hakeutui konsuli Väänäsen emännöitsijäksi Kuopion lähelle Toivakkaan. Vuonna 1949 Maaseudun Tulevaisuudessa oli ilmoitus puutarhurin paikasta Hämeenkyrössä Osaran kartanossa. Hillevi haki paikkaa ja Greta Nordgren palkkasi hänet kartanon puutarhuriksi. Vuosina 1950-1953 asui Hillevi Ruotsissa ja työskenteli siellä puutarhassa ja lastensairaalassa Lundissa. Ruotsissa Hillevi hankki myös ajokortin, josta hänelle oli iloa aina 86-vuotiaaksi asti.
Agronomi Matti Hildén ihastui Hilleviin ja pari vihittiin avioliittoon tammikuussa 1954. Perheeseen syntyi tyttäret Ulla (s. 1954) ja Etta (s.1956). Hillevi toimi kotitalousopettajana kansalaiskoulussa Osaralla ja kansalaisopistossa Kyröskoskella. Hillevi hoiti Osaran Kartanon puutarhaa ja harjoittelutilan emännyyttä. Miehensä kuoleman jälkeen hän toimi terveystarkastajana Viljakkalassa 1970 ja sen jälkeen ravintolaemäntänänä ravintola Sarvessa ja emäntänä Kyro Oy:llä Koskilinnassa. Kyro Oy:n laboratoriossa hän työskenteli viimeiset vuotensa ennen eläkkeelle jääntiä vuonna 1985. Eläkkeellä ollessaan hän vielä pyöritti terveyskeskuksen kahvilaa sekä museokahvilaa ja hoiti myös erästä vanhusta.
Hillevillä oli useita luottamustoimia ja hän oli aktiivinen yhdistystoiminnassa. Hillevi veti muun muassa sotainvalidien naisjaostoa 38 vuoden ajan. Hän oli jäsenenä kunnanvaltuustossa, kirkkovaltuustossa, Marttapiiriliitossa sekä Ahlmanin emäntäkoulun johtokunnassa. Kyröskosken naiskuoro oli Hillevin monivuotinen harrastus.
