Hiekkala Lea
Lea Hiekkala toimi lottana muonitusjaostossa Saarijärvellä.
Lea Liisa Lemmitty Hiekkala (os. Lehtola) syntyi 7.6.1922 Saarijärvellä ja kuoli 26.2.2017 Saarijärvellä.
Lottapuvustani tehtiin vaatteita lapsille. Lottien villapuvusta, juhlapuvusta, tehtiin parempi mekko ja mieheni manttelista housuja pojille.
Lea syntyi Saarijärven Lehtolan kylän Kuuselan talossa nuorimmaisena. Arttu-veli sekä siskot Beata ja Bertta olivat kuolleet sairauksiin jo lapsina. Veli Paavo oli 10 vuotta Leaa vanhempi. Perheessä oli ajoittain silloisen sosiaalitoimen lähettämiä kasvattilapsia, kuten Miina- ja Filippus -nimiset lapset, joista Lea sai seuraa. Lean isä kävi kahteen otteeseen Amerikassa töissä, joten talonpito oli äidin ja myöhemmin Lean harteilla pitkiäkin aikoja. Tosin apuna oli koko joukko naapurissa asuvia sukulaisia, ja olipa kerran palkattu renkikin. Lea oli ahkera käsityö- ja runonlausunnan harrastaja. Myös nuorisoseuratoiminta ja kansantanhut olivat lähellä sydäntä. Hän kävi Keski-Suomen opiston kudontalinjan 1930-luvun lopussa. Sielläkin Lea osallistui juhlissa näytelmäesityksiin ja lausui runoja.
Lea liittyi lottajärjestöön 7.6.1936 Saarijärvellä. Hän toimi kotirintamalla pikkulottien kerhonohjaajana Lehtolan kylässä. 17 vuotta täytettyään hän pääsi osallistumaan isoille lotille järjestetyille kursseille, ja suoritti muonituslottakurssin sekä Saarijärvellä että Suolahdessa. Hän oli mukana järjestämässä juhlia, joissa kerättiin varoja lottien toimintaan. Lisäksi hän järjesti toisten kotirintamalottien kanssa radiolähetyksiä, joissa esitettiin runoja ja lauluja. Sota-aikana Lea oli Lehtolan nuorisoseura ry:n hallituksessa, joka oli koottu alueen naisista.
Lea kertoo teoksessa Keski-Suomen lottaperinneyhdistyksen kokoamia lotta- ja pikkulottamuistoja (Saarijärven Offsetpaino, 2014, s. 69): ”Lotta Svärd -järjestön lakkauttaminen herätti pelkoa tulevasta. Valvontakomissio vieraili kahdessa perheessä Saarijärvellä. Lehtolan kyläosaston paperit otti haltuunsa sihteeri Helmi Saarinen. Muun omaisuuden kohtalosta en tiedä. Lottapuvustani tehtiin vaatteita lapsille. Lottien villapuvusta, juhlapuvusta, tehtiin parempi mekko ja mieheni manttelista housuja pojille. Olen kertonut lotta-ajasta lapsilleni. He ihmettelevät tarinoita eivätkä oikein usko niitä. Minä puolestani ihmettelen Väinö Linnan ja Paavo Rintalan kuvauksia lotista. En oikein usko niiden todenperäisyyttä.”
Lea avioitui 2.1.1944 äänekoskelaisen maanviljelijän pojan vääpeli Toivo Hiekkalan kanssa, jonka oli tavannut sodan kynnyksellä ja jonka kanssa oli ollut kirjeenvaihdossa rintamalle. Jatkosodan jälkeen Toivo tuli vävyksi Kuuselan taloon. Vanhassa rakennuksessa asui vielä vanha isäntä, josta Toivo lupasi pitää hyvää huolta, jos saisi naimaluvan. Lean mukaan Toivo piti sanansa. Lapsia pariskunnalle syntyi kahdeksan. Urheilu oli iso osa elämää maataloustöiden ohella. Toivo ja lapset kävivät Lean tuella paljon monien lajien kisoissa hyvällä menestyksellä. Liikunta oli tärkeä osa myös Lean elämää. Marjastuksen ja sienestyksen ohella hän piti hiihtämisestä ja osallistui myös kyläkoululla ja nuorisoseurantalolla järjestettyihin voimistelupiireihin.
Aina kun oli vapaa-aikaa – lähinnä navettatöiden välissä – Lea neuloi sukkia ja lapasia, mikä oli tuiki tärkeää pitääkseen lasten sormet ja varpaat lämpiminä. Eläkkeellä ollessaan ja leskeksi jäätyään vuodesta 1981 Lea kutoi enemmän mattoja ja verhoja ja kansallispukukankaita kansalaisopistossa muutettuaan kirkonkylälle. Lapset ja lapsenlapset saivat monia taidokkaita käsitöitä mm. kodinsisustukseen ja vaatetukseen. Lisäksi hän lausui runoja Saarijärven Runo-Roosat -ryhmässä vuosien 1980-2010 aikana. Lea osallistui aktiivisesti hyväntekeväisyystyöhön mm. seurakunnassa, sotaveteraaneissa ja SPR:ssä. Lastenlasten hyvinvointi ja kasvun seuraaminen olivat hänelle myös hyvin tärkeitä asioita.
Lean saamia tunnustuksia:
- Hopeinen ansiomerkki ja kunniakirja kiitollisena tunnustuksena arvokkaasta toiminnasta sotaveteraanien hyväksi, Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri Ry, Jyväskylässä 10.3.1994
- Lotta-muistomitali ansiokkaasta toiminnasta Lotta Svärd -järjestössä maanpuolustuksen hyväksi, Helsingissä 12.5.1994, Lotta Svärd -järjestön mitalitoimikunta
- Kultainen ansiomerkki tunnustuksena ja kiitoksena arvokkaasta toiminnasta sotaveteraanien hyväksi, Suomen Sotaveteraaniliitto Ry, Helsingissä 3.9.1999
- Suomen Punaisen Ristin ansiomerkki kiitoksena työstä järjestön hyväksi, Jyväskylässä 6.10.2001, Suomen Punainen Risti, Länsi-Suomen piiri
- Kerääjädiplomi, 2.12.2005, Suomen Punainen Risti
Esittelyn lähetti Kristiina Hiekkala.