Heinä Aune
Aune Heinä toimi lottana muonitusjaostossa Mäntyharjulla.
Aune Orvokki Heinä (o.s. Ratamo) syntyi 27.10.1913 Raumalla. Hän työskenteli ennen naimisiinmenoaan kauppakoulun ohella harjoittelijana tamperelaisessa valokuvausliikkeessä. Opintojen päätyttyä hän jatkoi siellä vuoteen 1932 saakka. Tiemestarina toimineen miehensä asemapaikkojen vaihtumisten myötä vei uusi työ heidät Mäntyharjulle, jossa he asuivat vuosina 1941–1956.
Perheeseen kuului pariskunnan kaksi tytärtä ja poikansa perheen luokse muuttaneet eläkkeelle jääneet appivanhemmat. Vuosien 1942–43 paikkeilla Aune perusti oman valokuvaamon ja kuvasi paikkakunnan merkittäviä tapahtumia, kuten sotatoimiin liittyviä tilanteita, paraateja ja juhlatapahtumia sekä miljöökuvia. Hän taltioi myös paljon paikkakuntalaisten elämää ja arkea. Mm. näitä valokuvia käytettiin osaltaan kuvittamaan kirjaa ”Mäntyharjun seurakunnan taipaleelta: 350-vuotismuistojulkaisu 1595–1945”. Myöhemmin kuva-aineisto ja valokuvausvälineet luovutettiin Mäntyharjun museolle, jossa vanhat kuvat odottavat digitointia.
Aune Heinä liittyi 3.12.1942 Suur-Saimaan Piirin Mäntyharjun jaostoon, jossa hän toimi muonitusjaostossa lottana. Kun siirtolaisväestöä kuljetettiin Savon radalla, myös Mäntyharjulle tuli paljon Karjalan evakkoja, joista osa jäi pysyvästi paikkakunnalle. Kuten monet muutkin, myös Aune otti heitä usein muutamiksi öiksi juna-aseman lähellä sijainneeseen kotiinsa. Tällöin evakot saivat ruoan ja levähdyshetken ennen kuin heidän uusi majapaikkansa järjestyi. Kolme evakkoa jäi asumaan yläkerran pieniin huoneisiin pidemmäksikin aikaa.
Aunen kotiin majoitettiin vuosien 1943–44 aikana myös kaksi armeijan upseeria, kun Päämajan valvontaosasto oli siirretty Mäntyharjulle Mikkelin pommituksia pakoon. Tiemestarina toimineen puolisonsa Reino Heinän tehtävänä oli vastata kotirintaman alueen tieverkoston kunnosta ja toimivuudesta.
Aune toimi sodan päätyttyä lukuisissa järjestöissä, mm. Punaisen Ristin paikallisosaston perustajajäsenenä. Hän toimi aktiivisesti Sotainvalidien veljesliiton paikallishallinnossa, mistä hänet palkittiin V. Valveen ja Jarmo Pätiälän allekirjoittamalla kunniakirjalla 1.12.1955. Veljesliiton hopeisen ansiomerkin hän sai 18.2.1978 ja kultaisen ansiomerkin 12.1.1990. Hän toimi pitkään paikallisyhdistyksen sihteerinä ja rahastonhoitajana. Paikkakuntansa aktiivisena jäsenenä hän oli vuosina 1950–1953 mukana oppikoulun perustamishankkeessa, joka saatiinkin alulle yksityishenkilöitä kerätyin lahjoitusvaroin.
Oltuaan miehensä työn vuoksi pois Mäntyharjulta kymmenkunta vuotta, palasi hän sinne takaisin vuonna 1967 leskeksi jäätyään. Tuolloin hän perusti pienen kemikaliokaupan, josta jäi eläkkeelle 65-vuotiaana. Paikkakunnalle paluun myötä hän liittyi sekä samojen järjestöjen toiminnan pariin että myös yrittäjänaisiin. Kaikissa järjestöissä hän oli tervetullut aktiivinen ja palkittu toimija vanhuuteensa saakka.
Aune oli koko pitkän ja vaiherikkaan elämänsä ajan suoraselkäinen, isänmaallinen ja aikaansa seuraava nainen. Tästä eräänä osoituksena on hänen lahjoittamansa kolmiosainen Suojeluskuntain historia -kirjasarja tyttärentyttären kihlalahjaksi saatesanoin: ”Koti, uskonto ja isänmaa. Esi-isäin elämän perusarvojen toivon siirtyvän lapsillenne ja lastenne lapsille. Mummu”
Aune Heinä kuoli 95-vuotiaana Mikkelissä vuonna 2007 ja hänet haudattiin puolisonsa viereen Mäntyharjun vanhalle hautausmaalle.
Tiedot toimitti: Irja Vantunen (o.s. Heinä)