Haajanen Leila
Leila Haajanen toimi pikkulottana Riihimäellä.
Kokoonnuimme Suojeluskuntatalossa kerran viikossa. Kerhossa laulettiin koulu- ja kansallislauluja, leikittiin, tehtiin käsitöitä ja hoidettiin pienempiä lapsia.
Leila Haajanen os. Ruuth, s. 24.8.1932 Hyvinkää
Isälläni oli vaatturiliike, A. Ruuth, Riihimäellä joten asetuimme tänne asumaan. Äitini oli kotiäitinä. Meitä siskoksia oli kolme ja minä heistä keskimmäinen. Isäni edellisestä liitosta minulla oli kaksi sisarusta. He olivat kuitenkin meitä paljon vanhempia ja jo omillaan.
Liityin pikkulottiin ystäväni Hildegard Sandelinin kanssa. Kokoonnuimme Suojeluskuntatalossa kerran viikossa. Kerhossa laulettiin koulu- ja kansallislauluja, leikittiin, tehtiin käsitöitä ja hoidettiin pienempiä lapsia. Talvella meillä oli hiihtokilpailuja. Tulin maaliin aina neljäntenä tai viidentenä enkä koskaan voittanut kisoja.
Muistan kuinka talvisodan aikana isälle piti käydä ostamassa tupakkaa. Olin silloin 7v. Samanikäisen naapurin pojan kanssa lähdimme matkaan ison kelkan kanssa. Reissulla törmäsimme pommitukseen. Poika lähti pakoon ja jätti minut yksin kelkkani kanssa. No, selvisin siitäkin. Sitä en muista, että saatiinko niitä tupakoita.
Sain lottapuvun Reijolan Eevalta. Käydessäni Riihimäen Tyttölyseota jäin kerran luokalleni, mutta sain kuitenkin keskikoulun päästötodistuksen. Lyseossa tarvittiin jumppapuvut ja niinpä äiti muunsi lottapuvun jumppapuvuksi. Kesälomilla kävin töissä. Yhden kesän laitoin Olut Oy:ssä limpsapulloja koriin ja parina muuna kesänä toimin uinninopettajana Peltosaaren maauimalassa.
Kerran aseman edustalle oli tuotu junanvaunu, jossa isommat lotat pesivät vauvoja. Äidit eivät vaunuun mahtuneet. Pesuvesi tuotiin vaunuun ämpäreillä. Muistan kantaneeni vauvoja pestäväksi. Ystäväni Hildegard oli mukana tässä touhussa.
Sisarpuoleni lotta Martta Ruuth, sittemmin Carne, houkutteli minut Ester Pasasen mukaan vuoden 1952 olympialaisiin muonittamaan.
Aviopuolison, helsinkiläisen Antero Haajasen, tapasin hänen käydessään Riihimäellä. Muutin Helsinkiin jonne perustimme perheen. Antero oli Postissa töissä. Saimme kolme poikaa mutta avio-onnemme päättyi eroon 1964. Pojat jäivät minulle.
Toimin 30 vuotta valtion Autorekisterikeskuksessa Helsingissä eläkeikääni asti. Jo työaikanani kiinnostuin sukututkimuksesta ja tämä harrastus on edelleen mielenkiintoni kohteena. Rakensin myös itselleni talon Hausjärven kirkonkylään. Kun kylältä loppuivat palvelut, muutin takaisin Riihimäkeen. Sodan jälkeen toimin partiossa vuosikausia.
Haastattelu 8.3.2021 vok