Gripenberg Ingrid
Ingrid Gripenberg toimi muun muassa Turun lottapiirin puheenjohtajana.
Vapaaherratar Ingrid Gripenberg (os. von Freyman) syntyi 1.8.1887 Haminassa sotilasperheeseen. Hänen isänsä oli kenraalimajuri Otto von Freyman ja äiti Hildur Neovius. Gripenberg meni naimisiin 4.1.1913 Vapaaherra Hans Gripenbergin kanssa, joka toimi Turun laivanrakennusopiston rehtorina. Ammatiltaan Ingrid Gripenberg oli kielten opettaja.
Lotta- ja Suojeluskuntatoiminnassa Gripenberg oli mukana jo sisällissodasta lähtien. Turun ensimmäinen Lotta Svärd- nimeä kantava yhdistys, paikallisosasto Turku I, perustettiin 1919, ja sen alullepanijana toimi Gripenberg. Hänestä tuli myös osaston ensimmäinen puheenjohtaja, ja toimi tehtävässä vuoteen 1923 asti. Koko lotta-aikansa Gripenberg oli Turku I:n jäsen.
Hän oli perustamassa myös Turun piiriä 1921, ja toimi piirin johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1922 ja 1929-31. Vuonna 1934 hän palasi puheenjohtajaksi, sillä johtokuntaan tarvittiin tehtävään kouluttautuneita ja kokeneita henkilöitä. Hän jatkoi vuoteen 1936 asti, kunnes erosi puheenjohtajan tehtävästä. Monivuotisesta uurastuksestaan ja ansiokkaasta toiminnastaan piirin johtajana hänelle myönnettiin Suojeluskuntain hopeinen ansioristi, sekä Valkoisen Ruusun merkki.
Piirinjohtajana Gripenberg luennoi kursseilla lottakurista ja Lotta Svärdin järjestöopista. Piirinjohtajan lottien majoitus- ja työskentelyolosuhteisiin, sekä opasti paikallisosastoja tehtävien hoidossa. Hän teki tärkeää työtä erityisesti saaristoseutujen lottien keskuudessa käyttäen paljon aikaa ja voimavarojaan muusta Turun piiristä eristyksissä olevien saaristo-osastojen hyväksi.
Piiri- ja paikallistoiminnan lisäksi hän oli mukana järjestön toiminnassa myös valtakunnallisella tasolla. Hän edusti Turun piiriä yhdessä Thora von Heidekenin kanssa Lotta Svärd- järjestön perustamiskokouksessa 1921, ja toimi keskusjohtokunnan jäsenenä yhden kauden, 1922-23.
Tyttötyön aloittamisesta oli puhuttu järjestössä jo sen perustamisesta lähtien, mutta virallisesti se sai pontta järjestön vuosikokouksessa 1931, jolloin Fanni Luukkosen ehdotuksesta päätettiin aloittaa suunnitelmallinen tyttötyön kehittäminen. Ajatus oli ollut esillä myös Turun piirissä. Gripenberg piti tyttötyötä tärkeänä, jopa välttämättömänä. Niinpä hän tarttui heti toimeen, kun kahdeksan Turun Suomalaisen yhteiskoulun viidesluokkalaista tyttöä ottivat häneen yhteyttä, ja halusivat päästä paikallisosaston jäseniksi. Asiat etenivät nopeasti, ja Turun piiri, sekä sen paikallisosasto Turku I, sai ensimmäisen tyttöosaston 22.11.1933, ja Gripenbergistä tuli osaston tyttötyön johtaja. 1936 hänestä tuli myös Turun piirin tyttötyön johtaja. Hän kuului myös vuodesta 1934 valtakunnalliseen tyttötyön valiokuntaan. Tyttötyönpäivillä 1935 hän luennoi tyttötyön mahdollisuuksista kaupunkioloissa, mistä tehtiin myös julkaisu.
Tyttötyön johtajana hän esitelmöi pikkulotille mm. lottakurista, kuten aikuisille lotillekin. Hän oli tarkka johtaja, joka odotti huolellisuutta ja virheettömyyttä. Niinpä hän vaati pikkulotilta, niin kuin aikuisiltakin, sääntöjen mukaista käyttäytymistä ja pukeutumista. Sekä piiri- että tyttötyön johtajana häntä leimasi vahva periaatteellisuus, mutta hän oli samalla myös käytännön järjestöjohtaja. Hänellä oli vahva auktoriteetti, mutta samalla hän osasi suhtautua tyttöihin lempeän äidillisesti. Tyttötyönjohtajana hänen sanotaankin olleen sekä ihailtu, että kunnioitettu pikkulottien keskuudessa.
Vaikka Gripenberg olikin eronnut tehtävistään piirin puheenjohtajana jo 1936, hän kuitenkin palasi puheenjohtajaksi 1940 toimien tehtävissä järjestön lakkauttamiseen asti 1944. Sota-aikanakin hän ehti olla puheenjohtajan tehtäviensä ja tyttötyön ohella monessa mukana. Ennen talvisodan päättymistä Turun paikallisosastojen johtajat päättivät perustaa oman Siirtoväen toimiston auttamaan evakoita, ja Gripenberg nousi sen johtoon. Hän myös toimi 1943 perustetun Turun lottakuoron hallinnollisena johtajana.
Ingrid Gripenberg kuoli Turussa 29.12.1966.