Fredrikson Leila
Leila Fredrikson toimi lottana kansliatehtävissä Karjalan kannaksella.
Leila Margareta Fredrikson (o.s. Bremer) syntyi 11.1.1919 Vaasassa nimismiehen tyttärenä.
Leila valmistui ylioppilaaksi 1938 Jyväskylän Yhteislyseosta nyk. normaalikoulusta. Hän teki arkkitehtuuriopintoja Helsingin yliopistossa 1938-1939. Leila liittyi Lotta Svärd -järjestöön Jyväskylän paikallisosaston johtokunnan papereiden mukaan 13.11.1939 Jyväskylässä ”numerolla 971 kolme kuukautta lyhyemmälle koeajalle poikkeuksellisten olojen vuoksi”.
Talvisodassa konekirjoitustaitoisena kanslialottana Saimaan Rättijärvelle Karjalan kannakselle päätyneessä Divisioonan esikunnassa. Jatkosodassa Pajarin 18 D. toimistotehtävissä, mm. KEK:ssa ym. Muolaa. kesän 1942 loppuun, jolloin alkoi odottaa perheen esikoista. Leila oli avioitunut 6.1.1942 Eero Anton Fredriksonin kanssa.
Lotat eivät saaneet kantaa asetta. Leilan lapsuudenperheessä oli kuitenkin harrastettu salonkikivääriammuntaa. Leila oli saanut isältään lahjaksi helmiäiskoristeisen pistoolin, jonka hän otti mukaansa komennukselleen. Esikunnan luutnantti oli todennut, että lotalla on ase. Lottapa haastoi luutnantin ampumakisaan, jonka lotta voitti. Luutnantti totesi: ”Lotta saa pitää pistoolinsa”. Pistoolia ei tarvinnut koskaan käyttää.
Perhe kasvoi viidellä lapsella, niinpä koti- ja edustusrouvan tehtäviä riitti koko loppuelämän ajalle saakka.
Kunniamerkit: Vapaudenmitali 2, talvisodan muistomitali, jatkosodan muistomitali ja 18D muistoristi.
Leila Fredrikson kuoli 11.4.2007 Jyväskylässä.