Bergman Irma
Irma Bergman toimi lottana ilmavalvonnassa ja lääkintäjaostossa.
Bergman (os. Pesonen) Irma Elina syntyi 11.1.1926 Oravissa, lähellä Savonlinnaa. Hän kuoli vuonna 2011 Helsingissä.
Hän opiskeli filosofian maisteriksi Turun yliopistossa, ammattiaineinaan biologia. Irma toimi biologian ja maantieteen opettajana Lapinlahden yhteiskoulussa Helsingissä.
Nuoret lotat auttoivat muonituksessa kun evakot saapuivat Oraviin Karjalasta. Irma oli Ellen ja August Pesosen vanhin tytär ja liittyi Lotta järjestöön isoksi lotaksi. Irman nuoremmat siskot toimivat pikkulottina. Harmaata lotta uniformua valkoisella kauluksella ei saatu, vaan se hankittiin itse. Irman muistin mukaan lottavala vannottiin Oravin rukoushuoneella, sillä Oravissa ei ollut kirkkoa. Aluksi Irma toimi Oravissa ilmatähystäjänä. Tähystys hoidettiin riihen katolta kiikarilla, Irma muistaa miten tärkeää oli kuvailla vihollisten koneet siipien perusteella, yksi- tai kaksisiipinen. Lentokoneiden suunta ilmoitettiin puhelimitse.
Kun Irma oli 18-vuotias, puhelin soi ja Savonlinnan lottapäällikkö soitti Irman äidille, joka oli lottapäällikkö Oravissa ja kysyi jos Oravissa on vapaata sairaanhoitaja lottaa. Irman äiti Ellen mainitsi ohimennen että hänen tytär on lotta. Tästä alkoi Irman palvelus rintamasairaalassa.
Junalippu saapui ja Irma matkusti junalla Punkaharjuun, ja käveli asemalta 2-3 km sairaala alueelle. Täällä hän toimi sodan loppuun asti, eli 9 syyskuuta asti. Työ oli raskasta nuorille tytöille, huomioiden että heillä ei ollut mitään kokemusta vastaavista tehtävistä. Osastoja oli 4 ja jokaisella osastolla oli kaksi lottaa. Näiden lisäksi osastoilla oli sairaanhoitajia. Tilanne parani kesällä kun uusia sairaanhoitajia saapui. Ruoka oli yksinkertaista, puuroa tai keittoa. Potilaiden kanssa syötiin samaa ruokaa. Aamiainen oli yleensä velliä voileivän kera.
Pahin oli unenpuute, sillä loukkaantuneet saapuivat yleensä öiseen aikaan. Potilaiden hoito aloitettiin heti kun he olivat saapuneet. Haavoittuneet pestiin, sidottiin ja laitettiin sänkyyn. Kun oltiin juuri päästy takaisin petiin, piti nousta heti aamun sarastaessa ja aloittaa työt.
Irman kertoessaan sotatoimialueen sairaalasta, pystyi aistimaan miten vaikeata oli valmistella menehtyneet nuoret sotilaat viimeiselle matkalle. Hän muisti mm. yhden sotilaan, joka ei pystynyt syömään mitään saavuttuaan ja kuoli tästä syystä. Kun Irma laittoi tätä sotilasta valmiiksi, niin sairaala salissa paukkui ikkuna lakkaamatta, tämän jälkeen tuli yhtäkkiä täysi hiljaisuus. Tätä tapahtumaa hän ei koskaan unohtanut.
Kun Irma kotiutettiin syyskuussa, hän jatkoi kotonaan Oravissa auttamaan kun toinen aalto evakkoja saapui Oravin kautta muille paikkakunnille.
Sodan jälkeen Irma jatkoi lukioon Savonlinnan tyttölyseossa.
Irma meni naimisiin Lars Bergmannin kanssa. Irma ja Lars tapasivat Turussa, kun Irma opiskeli Turun yliopistossa ja Lars Åbo Akademiissa kemiaa. He saivat kolme lasta, joista vanhin poika Justus, keskimmäinen tytär Susanna ja nuorin tytär Maria.